Monthly Archives: Toukokuu 2012

Valtaa keskitetään ja hajautetaan Vaasassa

Yhtiöittämisen hinta

Vaasassa on keskitetty valtaa yhdistämällä useampia toimialoja käsittäviksi kokonaisuuksiksi. Isoja johtajia on vähennetty, pienempiä lisätty. Kulttuurihallintoa uudistettiin ympäämällä kirjastokin samaa soppaan.  Siitä en usko koituvan mitään mitään hyvää.

Mutta onpa valtaa hajotettukin, kauemmas ainoista vaaleilla valituista päättäjistä, valtuutetuista. Vallan hajotusmuotoja ovat kuntayhtymä, osakeyhtiö ja liikelaitos, joita ovat esim.  satama, talotoimi, Vaasan Vesi. Nuo viimeksimainitut olivat kaikki ennen mahtavan Teknisen lautakunnan alaisia. Liikelaitos Talotoimi, joka omistaa kaupungin rakennukset (kuten koulut) ja vuokraa niitä hallintokunnille (esim. opetusvirastolle). Kiva business, yksi asiakas ja varma maksaja.

Energiantuotanto voi olla kunnallista toimintaa, jolloin sen tuottamasta voitosta ei tarvitse maksaa valtiolle veroa, vaan tuotto pisetään kokonaan kunnan kassaan. Yhtiöittämällä energiantuotanto maksetaan tuottoisan toiminnan tuotoista lähes kolmannes valtiolle. Valtio kiittää. Sähköyhtiön hallituspaikat ovat aina olleet kaikkein halutuimpia luottamustoimia.

Vuoka-asuntojen omistus on yhtiöitetty Vaasassa. Myös esim. Palosaaren Yrityskeskus (ent. Finlayson) on erillinen OY. Vaasa Parks Oy rakentelee Runsorissa toimistokiinteistöjä teollisuudelle.

Vuokra-asuntoja hallitsi ennen asuntolautakunta. Poliittisin suhtein jaeltiin vuokra-asuntopulassa oleville vaasalaisille vapaita asuntoja. Jos tunsit jonkun asuntolautakunnan jäsenen niin saatoit hyvin saada asunnon. Vaasa ehti kamppailla yli 400 vuotta suuressa asuntopulassa. Nyt on tilanne parempi.

Kaupunki päätti yhtiöittää vuokraustoimen ja siirti kaupungin omistamat vuokra-asunnot yhtiön omistukseen. Yhtiöön valittiin poliittisesti hallitus. Minusta yhtiöittäminen oli viisas ratkaisu.  Asuntoimiston touhuista on karseita juttuja. Asuntopulan aikana ei yhtiön pyörittäminen ollut kovin vaativaa kun kaikki asunnot vietiin käsistä. Nyt kun vuokra-asuntojen tarjonta ylittää kysynnän, vaaditaan toki liiketaloudellista osaamistakin. Sitäkin on ollut ilmeisesti riittävästi koska yhtiö voi hyvin, tyhjät asunnot putosivat viime vuonna lähes kolmesta sadasta muutamaan kymmeneen. Ei siitä sen enempää.

Kun joku kunnallinen toiminto yhtiöitetään eli sitä alkaa pyörittää osakeyhtiö, (kuten Vaasan Sähkö Oy, Koy Pikipruukki), muuttuu lainsäädäntö ja koko toimintamalli. Lain mukaan on osakeyhtiön hallituksen jäsenen velvollisuus vain ja ainoastaan valvoa yhtiön etua. Jos omistajatahon ja yhtiön etu on ristriidassa, yhtiön hallituksen on ajettava yhtiön etua. Hallituksen jäsen on viime kädessä vastuussa toimistaan myös yksityisellä omaisuudellaan.  Osakeyhtiön sisäiset, toiminnalliset asiat eivät ole julkisia kuten kunnan muu kaikki toiminta on. Edes kunnan virkamiehillä ei ole pääsyä yhtiön asiakirjoihin, päätöksentekoon.

Osakeyhtiö eli sen hallitus ja toimitusjohtaja ja yhtilön osakkeenomistajat keskustelevat keskenään virallisesti vain yhtiökokouksissa. Omistaja valitsee hallituksen ja  omistajan nimeämä edustaja voi tuoda yhtiökokouksen kautta yhtiön johdolle ohjeita. Virallinen ”konserniohje” on kuitenkin vain omistajatahon päättävän elimen, esim. kaupunginhallituksen, kirjallinen päätös.

Kuntaorganisaatiossa ei kukaan yksittäinen viranhaltija, ei edes kaupunginjohtaja, voi antaa konserniohjeita osakeyhtiölle. Jos joku lautakunta ei toimi kaupunginhallituksen toiveiden mukaan, voi kaupunginhallitus alistaa päätöksen ja muuttaa sitä.

Yhtiöissä ei tämä onnistu helposti. Pääasiallinen ohjauskeino olisi muuttaa hallituksen kokoonpanoa yhtiökokouksessa mutta sekin on vaikeaa koska hallituksen jäsenet on käytännössä valittu poliittisten ryhmien päätöksillä. Yhtiökokous yleensä vain valitsee hallituksen jäsenet ja määrää kokouspalkkiot. Ja antaa vastuuvapauden edellisestä tilikaudesta jos tilintarkastuskertomus sitä suosittelee.

Osakeyhtiöiden toiminnan tarkastaa ulkopuolinen ammattitilintarkastaja, jonka vastuuta on viime vuosina huomattavasti lisätty. Tilintarkastaja kommunikoi yhtiön johdon kanssa suullisesti ja/tai kirjoittamalla muistioita, raportteja. Tämä kommunikointi on sisäistä ja tavanomaista, eikä siitä kukaan omistajatahoakaan edustava voi saada tietoa, halutessaankaan. Tilintarkastajaa, kuten yhtiön johtoakin, sitoo ankara vaitiolovelvollisuus yhtiön asioista, myös osakkeenomistajiin.

Tilintarkastaja kirjoittaa vuosittain tilinpäätöksestä kaikille julkisen tilintarkastuskertomuksen. Jos hän on havainnut jotain puutteita tai muuta huomautettavaa niin tilintarkastaja kertoo sen kertomuksessaan.  Jos huomautettavaa on, on asiaan mahdollisuus puuttua rankastikin yhtiökokouksessa. Tavallisin tapa on olla myöntämättä ainakaan tili- vastuuvapautta hallitukselle enne selvityksiä. Tällöin yleensä yhtiökokous keskeytetään ja osakkeenomistajat pohtivat esim. vahingonkorvauskanteen nostamista ja yhtiön hallituksen vaihtoa.

Tuollaista tapahtuu harvoin, Vaasassa kaupungin yhtiöissä ei koskaan ole tällaista tapahtunut. Yhtiöt on pantu Vaasassa hoitamaan selkeitä kokonaisuuksia, eikä niissä helposti synny omistajan kanssa intressiristiriitoja. Valtuusto asettaa yhtiöille ylimalkaisia tavoitteita budjetin yhteydessä toimintasuunnitelmassa.

Pientä vipinää on aiheuttanut eräässä yhtiössä ns.  ”sisäpiirikauppa”. Lähtökohtaisesti yhtiö voi vapaasti tehdä kauppaa yhtiön henkilökunnan, johdon ja hallituksen jäsenten kanssa. Myös heidän omaistensa. Rajana on ”yhtiön etu”. Kuntaomisteinen yhtiö noudattaa kilpailulainsäädäntöä ja tilintarkastaja valvoo tarkasti sen touhuja.  Kyseistä ”sisäpiirikauppaa” oli kuulemma kehunut ulkopuolisille itse tämän kaupan tehnyt. No, sehän herättää heti poliittisessa piireissä kateutta ja kaunaa. Joko tietämätön saattaa jopa luulla, että tuollainen olisi jotenkin kiellettyä ja tuomittavaakin.  Sitä se ei siis ole. Uutena välineenä on uusien tuulien kautta yhtiöihin tilintarkastajat tuoneet sisäpiirirekisterit, joissa luetellaan kaikki mahdolliset suhteet ja sukulaisten. joilla voi olla alan kanssa tekemistä.  Kaikki liiketoimet on kirjattava sisäpiirirekisterissä olevien kanssa.  Ja tilintarkastaja ne tutkii erityisen tarkasti.

Mutta nämä ovat siis kaikki yhtiön sisäisiä asioita ja olisi tavattoman vakava asia jos vaikka tilintarkastaja näistä lavertelisi vaikkapa omistajatahon edustajille.

SUMMA SUMMARUM: kunnallinen päätöksenteko on julkista, asiakirjoja pääsee tutkimaan kuka tahansa. Kun kunta yhtiöittää toimintojaan, muodostuu yhtiöistä omia juridisia yksiköitään, jotka suurin piirtein elävät ”omaa elämäänsä”. Yhtiö päättää palkoista, mahdollisista bonuksista ja muista työntekijöiden eduista täysin itsenäisesti. Omistajatahon kontrolli yhtiöön jää vähäiseksi, lähinnä yhtiön hallituksen nimittämiseen.

Mikäli omistajataholla olisi asettamansa hallituksen lisäksi liiketaloudellista kompetenssiä asettaa yhtiön käyttöön, voisi kuvitella sellaista mallia, että yhtiön hallitus myöntäisi konsernihallinnon edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden hallituksen kokouksiin. Yhtöt toimivat erikoisaloilla, enkä usko tuollaista ”kaikkien alojen asiantuntijaa” business puolelle helposti löytyvän kuntaorganisaatiosta. Yhtiöitä, kokouksia ja papereita on paljon. Taas uusi virka?

Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.