Lintujen rengastusta on harjoitettu jo vuodesta 1899 lähtien. Se ei ole hupia, eikä sillä aiheuteta haittaa linnuille, ainakaan enempää kuin rengastuksesta saatu hyöty linnuille tuo. Itse asiassa on kyse pesäntarkastuksesta, rengastus on vain sivujuonne, eikä sitä edes aina tehdä.
Meitä rengastajia on Suomessa noin 700, valtaosa on keskittynyt vain muutamaan ”omaan” lajiinsa. Kaikista rengastetuista linnuista kerätään tiedot keskitetysti Rengastustoimistoon, Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselle, tarkemmin sanottuna Eläintieteen museolle.
Olen nyt rengastanut lintuja kuutisen vuotta, sitä ennen pari vuotta kokeneen biologiystäväni Pekka Peuran assistenttina. Tässä kävi nyt samoin kuin aloitettuani noin neljännesvuosisata sitten avantouinnin. Miksi en aloittanut aikaisemmin?
No, vielä puuhun jaksan hyvin nousta. Tänä kesänä (2019) olin 30 metriä korkeassa männyssä Pohjois-Savon ensimmäisellä merikotkan pesällä. Hikistä hyötyliikuntaa. Kun samana päivää kiipeää useampaan puuhun ei tarvitse miettiä ”salille” lähtöä.
Rengastan pääasiassa merikotkia, sääksiä ja helmipöllöjä, Pohjanmaalla ja Savossa.
Mikä tuossa harrastuksessa sitten viehättää? Kyse on siis harrastuksesta, josta ei makseta mitään, aiheuttaa vain vähän kuluja.. Siis miksi? No, kun muutenkin olen luontoihminen ja tykkää siellä liikkua, niin nyt on samalla joku järkevä tehtävä, tavoite. Kun luonnossa vain liikkuu sitä ihaillen ja vaikka kuvaten, tuntuu minusta siltä, että silloin luonto on antavana osapuolena ja ihminen ottavana. Kun samalla tekee luontoa hyödyttävää työtä, vaikkapa juuri pesäntarkastusta, maksaa saamastaan hyvän olon tunteesta jotain takaisinkin.
Pesäntarkastukset tuovat tutkijoille tietoa lintujen kantojen vaihteluista. Kun näitä vaihteluita havaitaan, pyritään selvittämään syitä. Ihminen on toimillaan usein syy kantojen romahduksiin ja voimakkaisiin kasvuihin. Merimetsot löysivät rehevöityneen Itämeren runsastuneista kalakannoista ekologisen lokeron. Merikotkat taas olivat Itämereltä kuolemassa 1970-luvulla sukupuuttoon ympäristömyrkkyjen takia.
Ravintoketjun huipulla ovat sekä petolinnut että ihmiset. Merikotkien ja sääksien pääravinto on kala. Kaloissa olevat myrkyt päätyvät myös ihmisiin ja kiitos mm. merikotkan, muun muassa DDT:n käyttö lopetettiin.
Faktaa rengastuksesta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rengastus
Tapio Osala 