Monthly Archives: maaliskuu 2017

Kertokaa terveiset Juha Sipilälle

Asiaa Kari!

Kari Uusikylä

Hyvä päministeri Juha Sipilä! Teille on langennut raskas tehtävä. Teillä ja hallituksellanne on vastuu jokaisen suomalaisen elämän raameista. Teen kiusallisen tunnustuksen: Itkin aamulenkillä. Kerron myöhemmin miksi. Me vanhat miehet liikutumme helposti, emme enää häpeä sitä, kuten nuorina teimme.

Luin juuri netistä, että hallitus jatkaa norminpurkutalkoitaan tulevassa puoliväliriihessä. Normi kuulostaa pahalta sanalta. Mehän tarvitsemme vapautta valita. Digiosaaja voi pian vapaasti tilata maaseudullakin limuviinoja rippikoululaiselleen ja vahvaa olutta itselle, pian saa ajaa asuntovaunullaan kovempaa vauhtia ja paljon muutakin hienoa on tulossa, kruununa tietenkin SOTE. On kuitenkin sääli, että vähimmäistuntipalkka on normitettu kympin tuntumaan. Kyllä vitosen pitäisi riittää nollasopimusten nollatyöläisille. Eihän Suomi nouse ilman talkoohenkeä.

Kaikkea ei hallitus kuitenkaan normita. Koululuokat saavat olla suuria; on upeaa, että monet vakavasti tunnevammaiset ja kielitaidottomat rikastavat samassa ns. oppimisympäristössä kavereiden ja opettajien koulupäiviä. Ja miksi vanhustenhoitajat valittavat, että pitäisi rukata normeja, saada lisää hoitajia. Kyllä suomalainen hoitaja kymmentä venäläistä vastaa!

Ministeri valittaa (HS 25.3), että on vaikea purkaa virkojen kelpoisuusehtoja, kun ammattiliitot ja…

View original post 542 more words

Categories: Uncategorized | Jätä kommentti

Ne siilot!

Onko mahdollista syödä kakku ja säästää se? > ON!

Olin n. 10 v sitten mukana (Pikipruukin hallituksessa) kun oli saatu jopa rakennuslupa siiloihin rakennettaville yli sadalle asunnolle. Ylimmät kerrokset olisi rahoittanut paikallinen säätiö, välikerrokset Pikipruukki (kaupungin vuokrataloyhtiö) ja alimmat kerrokset VOAS (opiskelija-asuntosäätiö).

Museokadun kohdalle olisi tehty aukko, jotta Koulukadulta olisi näkynyt taas Hietasaari. Autopaikat olisi pantu maan alle.

Siilot olisi aukotettu pystyikkunoin ja vaskiluodon sillalta päin olisi näkynyt paljon lasia…kaikki eivät olisi niitä siiloiksi arvanneetkaan.

Homehysteriasta (joka ei todellinen) olisi päästy eroon purkamalla siilot sisältä. Siilothan ovat paksuseinäisiä ja siellä siilojen keskellä on paljon turhaa tilaa vievää betonia. Vain siilojen ulkokuori olisi jätetty ennalleen. Myös ulkokuorta olisi purettu sisäpuolelta, jotta viimeisetkin homehysteerikot olisivat mykistyneet.

Nykytekniikalla ei ole mitään ongelmaa päällystää betonia siten, että yksikään homeitiö ei pääse läpi.

No, mikä meni vikaan?  Rakennusliikkeeltä oli jo tarjous, jossa oli sitova neliöhinta. Rakennuslupa oli.

Vikaan meni se, että rakennusliikkeessä vaihtui toimitusjohtaja ja uusi vetäytyi hankkeesta.

Olisi ollut mahtava hanke! Tämä on tietysti edelleen toteutettavissa…

Categories: Uncategorized | Jätä kommentti

Kasarmi 13 ja 14 pelastettava taiteilijoille!

Kasarmin taiteilijatalojen, Kasarmi 13:n  ja Kasami 14:n käyttö taiteilijoidemme tiloina ovat uhanalaisia. Taidetta tukeva säätiö Pro Artibus vuokrasi toisen taloista kaupungilta kymmen vuotta sitten ja vuokrasi tiloja edullisesti taiteilijoille.

Nyt tilat ovat saneerauksen tarpeessa ja on vaarana, että kaupunki nostaa vuokraa niin korkealle, että säätiö vetäytyy vuokraajan asemastaaan.

On harmillista, että Vaasan Talotoimi joutuu ratkaisemaan taidepoliittisia kysymyksiä. Sille on asetettu tulostavoitteet ja sen perimmäinen tehtävä ei ole hyväntekeväisyys.

Nyt olisi siis sivistystoimenjohtaja Christina Knookalan puututtava asiaan ja tuotava asia kaupunginhallitukseen ja tarvittaessa valtuustoon.

RATKAISU: Talotoimen kanssa on sovittava, että myös saneerauksen jälkeen vuokra taiteilijoille pysyy samansuuruisena ja näin uuteen sopimukseen Pro Artibuksen kanssa päästäisiin.

Vaasaa on pidetty taide- ja kulttuuriystävällisenä kaupunkina. Nyt sitä mitataan!

Categories: Uncategorized | Jätä kommentti

Taas kaupunginvaltuustoon? –Tekojää Hietalahteen!

 

Olen perusvihreä ja kannatan vihreiden hyväksymiä periaatteita ja ohjelmia.

Elintavoiltani en ole fundamentalisti. Omistan vanhan (paketti)auton, jolla ajan toki harvoin. Perheenjäsenet asuvat kaukana maailmalla ja heitä vuosittain tapaan, myös lentämällä. Pääasiassa kuitenkin matkustan junalla.

Jääkiekko on aina ollut lempilajini. Olen itse pelannut Suomi-sarjatasolla (VIFK), ollut juniorivalmentaja (C-jun SM pronssi /Sport) ja kymmenisen vuotta tuomarina.

Asuin lapsuuden Hietalahdessa, jossa silloin koko talven oli luistelujäätä: ”Vanhalla kentällä” (nykyisen Hesburgein paikalla), raviradalla ja ennen kaikkea kaukalossa uimahallin takana sekä  iso jää Jääpallostadionilla. Hietalahden jäillä opetin omat lapseni luistelemaan.

Ilmastomuutos on koetellut karseasti Vaasan luonnonjäitä. Olen ottanut selvää, että tekojääkoneisto kaukalon alle maksaisi asennuksineen  180 000 €. Jään ylläpitämínen 15.10 -15.4. maksaisi energiana n. 20 000 €, kylmänä talvena vähemmän. Lauhdelämpö olisi talteenotettavissa uimahalliin.

Vaasassa on toki Kuparisaaren jäähalli, jossa jopa neljä kaukaloa, lähinnä seurojen käyttöön. Vuokrat seuroille ovat toki aivan liian kalliita ja aiheuttavat suuria kausimaksuja lasten vanhemmille.

Hyvä silti luisteluharrastuksen takia että edes jäähalli on. Mutta sinne on kallista ja hankalaa muiden mennä sekaan. Kouluilla ei ole varaa maksaa jäävuoroja ja matkatkin ovat hankalia koululuokille. Yleisölle avoimia vuoroja on vähän eikä niitä juuri käytetä.

Luistelutaito uhkaa heikentyä lapsilta kun luonnonjäätä on vain satunnaisesti. Kun tekojää olisi aina luistelukunnossa, tulisi harrastuksesta säännöllistä. Sieltä sitten kipinän saaneet siirtyvät taitoluistelu- tai jääkiekkoseuroihin.

Lapset kaipaavat muutakin kuin pelikonsolin äärellä istumista!

Olen siis päättänyt vakaasti löytää keinon, jolla tekojää Hietalahden kaukalon alle tulisi mahdolliseksi. Se olisi helpointa suorittaa kaupunginvaltuustosta käsin.


P.S. Kaksitoista vuotta valtuuston varsinaisena jäsenenä ja saman verran varavaltuutettuna. Eikö jo riittäisi?

No ei! Vielä olisi annettavaa.

Mainittakoon, että yhteisten asioiden hoitamisen lisäksi olen nykyään aktiivinen merikotkien pesäntarkastaja (WW:n merikotkatyöryhmän jäsen). Rengastan myös kalasääskiä, haukkoja, pöllöjä ja ruokkeja.

Olen Pohjanmaan Merikotkat ry:n puheenjohtaja.

Categories: Uncategorized | Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.