Teksti ja kuvat: Tapio Osala Kuopion Jännevirralla kesinä 2019 ja 2020
Tässä selostettu video 13/8 2019
Tässä video tapahtumasta.
Tässä video kun Jorken kalaa naaras syöttää poikasille pesällä.
VIDEO POIKASEN LENTOHARJOTUKSESTA
Savolainen ammattikalastaja Jorma “Jorkki” Miettinen on viime kesästä (2018) asti antanut Kuopion Juurusvedellä pesivälle sääksiperheelle, verkoiltaan palatessaan, lahjakaloja.
Jorkki saapuu kohti pesää
Jorkki heittää lahnan sääkselle, lahna ilmassa.
Hyvin ovat sääkset oppineet Jorken tuntemaan. Kun Jorkki lähestyy veneellään pesää, nousee naaras pesältä kohtaamaan Jorken venettä. Normaalisti kuuluu ruoan hankinta pelkästään sääksikoiraalle.
Sääksi nappaa Jorkin antaman kalan
Lahjakalan kuljetusta
Jorkki katsoo kun sääksi lähtee antamansa kalan kanssa kohti pesää
Normaalisti kuuluu ruoan hankinta pelkästään sääksikoiraalle.
-Jorkki on kymmeniä vuosia kalastanut Juurusvedellä ja on suuri luonnon ystävä ja hyvä tuttavani. Häneltä ostan kalani kun en itse ole verkkoja vedessä käyttänyt.
Lahnan toinen ja viimeinen lento
Juurusveden sääksikanta on roimasti kasvanut. Viisi vuotta sitten oli vain yksi pesivä pari, tänä kesänä peräti seitsemän onnistunutta pesintää.
-Tarkastamissani noin neljässäkymmenessä sääksenpesässä Pohjois-Savossa meni tänä kesä muutenkin ennätyksellisen hyvin. Poikasia oli onnistunutta pesintää kohden keskimäärin lähes kaksi ja puoli kun viime vuonna luku jäi kahteen.
-Olen ollut rakentamassa yhdessä Jänneniemen naapurin, Antero Tiilikaisen, kanssa Juurusvedelle viittä tekopesää.
Pesälle lahjakalan kanssa!
Sääkselle sopivia pesäpuita on niukasti ja niiden itse rakentamat pesät usein putoilevat puusta myrskyillä. Tekopesät pysyvät puissa paremmin ja sääkset hyväksyvät ne usein kun paikka on valittu sopivasti.
-Tuo pesä mitä Jorkki ruokkii, on tekopesä, jonka rakensimme ensimmäiseksi, neljä vuotta sitten. Toissa vuonna nuori sääksipari asettui taloksi ja harjoitteli pesintää. Viime vuonna oli ensimmäinen varsinainen pesintä: yksi poikanen kuoriutui kahdesta munasta. Tänä vuonna (2019) kolme poikasta, jotka (13.8.2019) jo toista viikkoa lentelevät pesän lähistöllä. Ruokailu tapahtuu vielä pesällä, välillä emon ruokkiessa, välillä poikasten itse repiessä kalaa suuhunsa.
Kala tulossa pesälle, poikaset odottavat jo makupalaa (katso VIDEO täältä )
Sääkset muuttavat talveksi Afrikkaan. Ensiksi muutolle lähtee naaras, elokuun puolen välin jälkeen. Seuraavaksi lähtee koiras, jahka on saanut opetettua poikaset kalastamaan. Sitten lähtevät poikaset yksitellen. Poikaset eivät palaa Suomeen vielä seuraavana kesä, vasta sitä seuraavana. On arvioitu, että vain puolet poikasista selviytyy takaisin Suomeen.
Nyt lahna perillä pesällä
-Yksi Juurusvedellä rengastamani sääksi tavattiin hyvävointisena Etelä-Afrikassa, toinen Angolassa. Lukurenkaat pystyy havaitsemaan ja lukemaan hyvällä kameralla tai kaukoputkella.
Sääkset ovat pariuskollisia vaikka palaavatkin omaan tahtiin Afrikasta ja elelevät siellä yksinään. Parin päivän sisällä huhtikuun lopulla ne löytävät toisensa vanhalla tutulla pesällä , sikäli mikäli vahinkoa ei ole tapahtunut pitkällä matkalla. Jos vahinko on tapahtunut, eikä toinen saavukaan, löytää sääksi usein uuden kumppanin.
Tapio, sääksi ja lukurengas.
EDIT 2020: Tarkastamillani sääksen pesillä oli tänä vuonna (2020) vain 55 poikasta, vuonna 2019 peräti 74 poikasta. Vuonna 2018 vain 30. Päivö-Myrsky 30.6.2020 tuhosi monta hyvin alkanutta pesintää. VIDEO POIKASEN LENTOHARJOTUKSESTA
Tapio Osala 
Vinkkinä vain, että näitä sääksijuttuja ei voi koskaan olla liikaa. Kaikki ahmitaan mitä annetaan (löytyy). Olisiko jotain tarinaa ja yhteenvetoa tältä vuodelta?
Sain tutkimusluvan vuosille 2020-2014 ja luvan asentaa tallentavan ja etäseurattavan (myös internet) rakentamalleni sääksen tekopesälle Juurusvedellä. Siis juuri tälle pesälle, jota Jorkki (=oikea lempinimi) on ruokkinut.
Kameran asensin huhtikuussa 2020 ennen sääksien palaamista muutolta Afrikasta.
Asensin kameran siten, että voisin kuvasta lukea emolintujen metallirenkaat. Se onnistui ja naaras on 2014 Kontiolahdella kuoriutunut 112 km:n päässä. Koiras saman ikäinen ja on peräisin Konnevedeltä 72 km:n päästä.
Tuntomerkkien perusteella juuri tämä sama pari aloitti pesinnän kyseisellä pesällä 2017 rakentamalla silloin harjoituspesän heinäkuussa. (Tämän tekopesän rakensin 2015). Sen jälkeen on ollut onnistunut pesintä 2018-2020 (yhteensä seitsemän poikasta lentoon, lukurengastettu ja muutolle). Nämä havainnot lisäävät tietämystä sääksien kotipaikkauskollisuudesta ja yksiavioiduudesta.
Tutkimuksella on tarkoitus tuoda lisätietoa pesätapahtumista ja seurata sääksen saaliskalojen lajeja. Alustava arvio on, että lahna ja pasuri on suosikkikala 90%:sti.
Tein myös kameratallenteista toista sataa videota kiinnostavista tapahtumista internettiin. Niillä oli runsaasti katselijoita. (Niitä voi vieklä nähdä Pohjanmaan Merikotkat FB-sivulla). Live-kuvaa seurattiin ja kommentoitiin ahkerasti. Julkisuudella haen yleisön lisääntyvää kiinnostusta luontoon ja luonnonsuojeluun.
Projektille on lupa 2020-2014.
Tapio Osala