Vaasa kunnallispolitiikka

Viimeinkin hissillä Hallintotaloon!

Tein VALTUUSTOALOITTEEN 20.8.2012

HALLINTOTALON ESTEETTÖMYYS
Ensimmäinen valtuustoaloite Hallintotalon esteettömyydestä/hissistä täyttänee kaksikymmentä vuotta.
Hallintotalon peruskorjaus antaa odottaa itseään. Sitä on pidetty pidetty syynä myös hissin rakentamisen viivästymiselle.
Koska tilanne onliikuntaesteisten kannalta kestämätön olisi pääsy Hallintotaloon tehtävä mahdolliseksi pikaisesti. Liikuntaesteisten kantaminen rakennukseen on heidän arvoaan alentavaa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hallintalolle rakennetaan sisääntulon yhteyteen ja pääkerrosten välille ns. lavahissit, joiden kustannus on n. 10% luokkaa varsinaisen hissin kustannuksista.

Esitämme myös, että esteettömyysasiantuntijalla teetetään välittömästi Hallintotalon esteettömyyskartoitus.
Asia on  käsiteltävä vuoden 2013 talousarvion yhteydessä.

ALOITE HYVÄKSYTTIIN JA

 PIAN SAAVAT MYÖS HISSIÄ TARVITSEVAT MENNÄ ASIOIMAAN HALLINTOTALOLLE:

Pohjalainen 17.10.2012:

”Hallintotalon hissistä voi tulla pian totta

Jouni Pihlajasaari

Vaasa Hallintotaloon pitkään haaveillusta hissistä saattaa tulla totta jo ensi vuonna. Talotoimella on valmius tehdä taloon tilapäinen hissi tämän tai ensi vuoden peruskorjausmäärärahoilla. Parhaimmassa tapauksessa laite on käytössä jo alkuvuodesta.

Hallintotaloon on puuhattu hissiä ainakin reilut kymmenen vuotta. Pisimmällä oltiin vuosituhannen alkuvuosina, mutta silloin ajatus tyssäsi kaupunginhallituksen lisäselvityspyyntöihin.

Nyt ollaan liikkeellä Tapio Osalan (vihr.) ensimmäisenä allekirjoittaman valtuustoaloitteen pohjalta. Hallintotaloon esitetään tilapäisen lavahissin rakentamista. Talotoimen mukaan tilapäinen ratkaisu on ainoa oikea. Kiinteä hissi on ajankohtainen, kun talo joskus peruskorjataan.

Nykyisellään liikuntaesteisten on mahdotonta omin avuin päästä katutasolta hallintotalon ensimmäiseen kerrokseen ja sieltä toiseen kerrokseen.

Kaupunginhallitus ei asettunut tällä kertaa poikkiteloin, vaan näytti hankkeelle vihreää valoa maanantain kokouksessaan. Seuraavaksi aloite menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Hankkeesta pyydetään vielä keskushallinnon, rakennusvalvonnan, Pohjanmaan museon ja vammaisneuvoston lausunnot. Neuvostolta kysytään lisäksi kantaa hallintotalon esteettömyyskartoituksen aloittamiseen. ”

 

Päivitys 30.1.2013. Hissin rakennustyöt käynnissä.

Categories: Vaasa, Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Linja-autoasemalle kansalaistori

Harva viettää aikaa Kivihaassa yhtään kauempaa kuin on pakko. Marketin hälisevässä aulassa ei pitkiä rupatteluja kiireisten tuttujen kanssa turista. Me vaasalaiset kaipaamme hyvin voidaksemme muutakin kuin ostoskeskuksia ja marketteja.

Kiihkeimmät kaavoitusongelmat koskevat, aivan, lisää ahdistavia ostoshelvettejä. Liisanlehtoon ja Risöhön on vireillä sellaiset lisäneliömäärät kauppapaikkoja, että uskoisi meidän asuvan metropolissa.

Sekään ei kuitenkaan riitä vaan suuri linja-autoaseman kenttä aiotaan muuttaa hillittömäksi ostoskeskukseksi. Just, joo, sitähän tässä ollaan kaivattukin. Kävelykeskustassa ja torilla alkaakin jo olla tunkua. Minä en tosin ole huomannut.

Sen yhden päivän kestävän kesän aikana Vaasan keskustassa viihdytään, istutaan kahviloissa ja Hoviskan penkeillä. Mutta mitä sitten kun se kesä on ohi? Tarjolla on vain kaupallisia paikkoja. Entinen Keskuskortteli oli julkinen tila. Nyt se on kauppa. Vain muutama istumapaikka vain löytyy niille, joilla ei ole tarvetta mitään ostaa.

Tämä ei riitä onnelliseen elämään. Me tarvitsemme kiireettömän kaupunkilaisten olohuoneen, jossa ei ole ostopakkoa.

Käytöstä poistettu linja-autoasema. Aukion reunoille alakertaan liikke/toimistoja, yläkerroksiin asuntoja ja keskelle katettu Kansalaistori!

Ehdotan, että linja-autoaseman aukion keskelle jätetään katettu tori, jossa kiireinen tai joutilas voi huoahtaa. Ainoastaan korttelin reunat rakennetaan. Maksuton siisti wc on itsestäänselvyys, jossa tietysti aina siivooja/valvoja. Hankkeen rahoittamiseksi kaavoitettaisiin katutasoon liiketilaa, ihmisen kokoisille yrityksille. Yläkerroksiin asuntoja.

Ideani olisi siis kansalaistori. Torin reunoilla olisi toki lounaskahviloita mutta pöydät ja istumapaikat olisivat vapaat myös kokoontua ilman ostopakkoa. Sieluni silmin näen siellä kilpailevat toriparlamentit dominoa ja pöytäpelejä pelaamassa. Hyvin suunniteltuna voisi aukio myös toimia iltaisin konsertti- ja näyttelytilana. Sinne sopisi myös lasten leikkipaikka, kuntovälinenurkkaus, kiipeilyseinä, boccia-rata (betanque).

Kirjaston Kansalaisinfo siirtyisi tietysti tänne, kirjaston noutopiste ja tietokoneita. Jättinäyttö ilmaisia elokuvia varten. Nostettava esiintymislava konsertteja varten. Koottavat katsomot…korvaisiko tämä jopa musiikki-/kongressitalon?

”Hyde-park” puhujakorokkeelta voisi kuka tahansa käydä julistamassa, että Vaasa on historiallisen Etelä-Pohjanmaan pääkaupunki, kuten aina ollut. Etelä-Pohjanmaa rajoittuu Pohjanlahteen, kuten on aina tehnyt.

Esteetön ja mukava kävely-pyöräily-yhteys Kävelykeskustaan tietysti pitää muodostaa. Vöyrinkadulta katkaistaan autoliikenne Kansalaistorin kohdalta. ”Kävelykeskusta” siis laajenisi ja ehkä pian Hovipuistikko voisi jatkua kävelykatuna asemalle saakka….

Nuorella sisarkaupungillamme Helsingillä oli tilaisuutensa Kampissa. Se hukkasi sen. Kampin keskus on ostoshelvetti ja itse toriaukio tuulinen ja kalsea, ilman istumapaikkoja. Voisimmeko tehdä linja-autoaseman kanssa jotain aivan muuta ja uutta?

Arkkitehtikilpailu käyntiin! Suostun juryn puheenjohtajaksi.

Tapio Osala (vihr.)
Kaupunginvaltuutettu
Vaasa

P.S. Tällaista ei tietääkseni vielä Suomessa ole. Kaikki kokoontumispaikat ovat kaupallisia, ostoskeskuksia tms. Ruotsissa näitä löytyy, useammistakin kaupungeista. ”Folkets Hus” taitaa olla nimitys.

PÄIVITYS 30.1.2013:  Asia on tullut vakavaan harkintaan. Nyt Musiikki-/Kongessitaloa todella suunnitellaan esittämälläni tavalla juuri tuolle paikalle. Toivottavasti sen ”arkikäyttö” tulee tapahtumaan esittämälläni tavalla.

Categories: Vaasa, Vaasa kunnallispolitiikka | 4 kommenttia

Kaupunginhallitus kyykyttää vuora-asukkaita

Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 sijoitustoiminnan johtosäännön. Sen mukaan tytäryhtiöiden asuntotarkoituksiin otettujen lainojen takauksista ei peritä takausmaksua. Ajatuksena on pitää oman konserniyhtiön vuokrat mahdollisimman alhaisina. Koy Pikipruukki on omakustanteinen, eli se kattaa kaikki kulunsa vuokrilla eikä sen tarvitse tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Takausmaksun periminen korottaisi vuokria.

Vaasan kaupunginhallitus teki juuri säännöstä poikkeavan päätöksen. Kaupungin 100%:sti omistaman Koy Pikipruukin uudiskohteelta Koulukatu 19:ssa olisi peritty takausmaksuna 0,5 %:n vuotuista korkoa 40 vuoden lainasta. Tämä olisi merkinnyt noin 70€ kuukaudessa lisävuokraa kuhunkin asuntoon.

Maaliskuussa kaupunginhallitus esitti toisaalta seinäjokelaisen Lakea Oy:n lainan takausmaksuksi 0%. Tuo esitys ei saanut lainvoimaa eikä myöskään uusittu esityskään 1,0%:n kertamaksusta, ainakaan vielä.

Lakea Oy:n takauspäätöksestä on RKP:n valtuutettu Kaj Skåtar tehnyt valituksen. Koy Pikipruukin hallitus on vetänyt lainatakaushakemuksensa pois koska se saa pankista edullisempaa lainaa ilman kaupungin takausta, kiinteistövakuudella.

Molemmilla yhtiöillä on runsaasti vuokra-asuntoja Vaasassa ja ne kilpailevat keskenään. Tuntuu oudolta, että kaupunginhallitus kohtelee omaa yhtiötään huonommin kuin sen kilpailijaa ja lisäksi vastoin vastoin valtuuston hyväksymiä sääntöjä.

Edullisimmat lainaehdot ja näin halvimmat vuokrat saataisiin jos kaupunki myöntäisi Pikipruukille takauksen ilman takausmaksua. Näin onkin menetelty vuosikymmeniä ja Pikipruukin asunnoissa onkin kohtuulliset vuokrat. Pikipruukki on yli 3000:lla asunnollaan markkinajohtaja ja selvästi suurin vuokranantaja Vaasassa. Toiseksi suurin on seinäjokelainen Lakea Oy.

Miksi vuokra-asumisen kustannuksia halutaan Vaasassa kasvattaa? Miksi oman yhtiön vieraspaikkakuntalaista kilpailijaa suositaan oman kustannuksella?

Toivon kaupunginhallituksen ottavan takauspolitiikkansa uudelleen harkintaan ja ainakin tuovan sijoitustoiminnan johtosäännön uudelleen valtuuston käsiteltäväksi mikäli noin merkittäviä muutoksia halutaan tehdä.

Kaupunki perii muuten Pikipruukille myöntämistä lainoista 4%:n korkoa mikä on mielestäni liian paljon. Aravalainakohteissa pitää olla pieni osuus omistajan myöntämää lainaa.

Kaupunki ei taloudellisesti tue lainkaan Pikipruukkia, vaan sen kaikki kustannukset peritään vuokrissa.

Vaasan yksi vetovoimatekijä voisi olla kohtuuhintaiset vuokra-asunnot. Riskitöntä oman vuokra-asuntoyhtiön tukemista on mielestäni syytä jatkaa edes aikaisemmalla takauskäytännöllä.

Tapio Osala

Categories: Lakea, Pikipruukki, Uncategorized, Vaasa, Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Valtaa keskitetään ja hajautetaan Vaasassa

Yhtiöittämisen hinta

Vaasassa on keskitetty valtaa yhdistämällä useampia toimialoja käsittäviksi kokonaisuuksiksi. Isoja johtajia on vähennetty, pienempiä lisätty. Kulttuurihallintoa uudistettiin ympäämällä kirjastokin samaa soppaan.  Siitä en usko koituvan mitään mitään hyvää.

Mutta onpa valtaa hajotettukin, kauemmas ainoista vaaleilla valituista päättäjistä, valtuutetuista. Vallan hajotusmuotoja ovat kuntayhtymä, osakeyhtiö ja liikelaitos, joita ovat esim.  satama, talotoimi, Vaasan Vesi. Nuo viimeksimainitut olivat kaikki ennen mahtavan Teknisen lautakunnan alaisia. Liikelaitos Talotoimi, joka omistaa kaupungin rakennukset (kuten koulut) ja vuokraa niitä hallintokunnille (esim. opetusvirastolle). Kiva business, yksi asiakas ja varma maksaja.

Energiantuotanto voi olla kunnallista toimintaa, jolloin sen tuottamasta voitosta ei tarvitse maksaa valtiolle veroa, vaan tuotto pisetään kokonaan kunnan kassaan. Yhtiöittämällä energiantuotanto maksetaan tuottoisan toiminnan tuotoista lähes kolmannes valtiolle. Valtio kiittää. Sähköyhtiön hallituspaikat ovat aina olleet kaikkein halutuimpia luottamustoimia.

Vuoka-asuntojen omistus on yhtiöitetty Vaasassa. Myös esim. Palosaaren Yrityskeskus (ent. Finlayson) on erillinen OY. Vaasa Parks Oy rakentelee Runsorissa toimistokiinteistöjä teollisuudelle.

Vuokra-asuntoja hallitsi ennen asuntolautakunta. Poliittisin suhtein jaeltiin vuokra-asuntopulassa oleville vaasalaisille vapaita asuntoja. Jos tunsit jonkun asuntolautakunnan jäsenen niin saatoit hyvin saada asunnon. Vaasa ehti kamppailla yli 400 vuotta suuressa asuntopulassa. Nyt on tilanne parempi.

Kaupunki päätti yhtiöittää vuokraustoimen ja siirti kaupungin omistamat vuokra-asunnot yhtiön omistukseen. Yhtiöön valittiin poliittisesti hallitus. Minusta yhtiöittäminen oli viisas ratkaisu.  Asuntoimiston touhuista on karseita juttuja. Asuntopulan aikana ei yhtiön pyörittäminen ollut kovin vaativaa kun kaikki asunnot vietiin käsistä. Nyt kun vuokra-asuntojen tarjonta ylittää kysynnän, vaaditaan toki liiketaloudellista osaamistakin. Sitäkin on ollut ilmeisesti riittävästi koska yhtiö voi hyvin, tyhjät asunnot putosivat viime vuonna lähes kolmesta sadasta muutamaan kymmeneen. Ei siitä sen enempää.

Kun joku kunnallinen toiminto yhtiöitetään eli sitä alkaa pyörittää osakeyhtiö, (kuten Vaasan Sähkö Oy, Koy Pikipruukki), muuttuu lainsäädäntö ja koko toimintamalli. Lain mukaan on osakeyhtiön hallituksen jäsenen velvollisuus vain ja ainoastaan valvoa yhtiön etua. Jos omistajatahon ja yhtiön etu on ristriidassa, yhtiön hallituksen on ajettava yhtiön etua. Hallituksen jäsen on viime kädessä vastuussa toimistaan myös yksityisellä omaisuudellaan.  Osakeyhtiön sisäiset, toiminnalliset asiat eivät ole julkisia kuten kunnan muu kaikki toiminta on. Edes kunnan virkamiehillä ei ole pääsyä yhtiön asiakirjoihin, päätöksentekoon.

Osakeyhtiö eli sen hallitus ja toimitusjohtaja ja yhtilön osakkeenomistajat keskustelevat keskenään virallisesti vain yhtiökokouksissa. Omistaja valitsee hallituksen ja  omistajan nimeämä edustaja voi tuoda yhtiökokouksen kautta yhtiön johdolle ohjeita. Virallinen ”konserniohje” on kuitenkin vain omistajatahon päättävän elimen, esim. kaupunginhallituksen, kirjallinen päätös.

Kuntaorganisaatiossa ei kukaan yksittäinen viranhaltija, ei edes kaupunginjohtaja, voi antaa konserniohjeita osakeyhtiölle. Jos joku lautakunta ei toimi kaupunginhallituksen toiveiden mukaan, voi kaupunginhallitus alistaa päätöksen ja muuttaa sitä.

Yhtiöissä ei tämä onnistu helposti. Pääasiallinen ohjauskeino olisi muuttaa hallituksen kokoonpanoa yhtiökokouksessa mutta sekin on vaikeaa koska hallituksen jäsenet on käytännössä valittu poliittisten ryhmien päätöksillä. Yhtiökokous yleensä vain valitsee hallituksen jäsenet ja määrää kokouspalkkiot. Ja antaa vastuuvapauden edellisestä tilikaudesta jos tilintarkastuskertomus sitä suosittelee.

Osakeyhtiöiden toiminnan tarkastaa ulkopuolinen ammattitilintarkastaja, jonka vastuuta on viime vuosina huomattavasti lisätty. Tilintarkastaja kommunikoi yhtiön johdon kanssa suullisesti ja/tai kirjoittamalla muistioita, raportteja. Tämä kommunikointi on sisäistä ja tavanomaista, eikä siitä kukaan omistajatahoakaan edustava voi saada tietoa, halutessaankaan. Tilintarkastajaa, kuten yhtiön johtoakin, sitoo ankara vaitiolovelvollisuus yhtiön asioista, myös osakkeenomistajiin.

Tilintarkastaja kirjoittaa vuosittain tilinpäätöksestä kaikille julkisen tilintarkastuskertomuksen. Jos hän on havainnut jotain puutteita tai muuta huomautettavaa niin tilintarkastaja kertoo sen kertomuksessaan.  Jos huomautettavaa on, on asiaan mahdollisuus puuttua rankastikin yhtiökokouksessa. Tavallisin tapa on olla myöntämättä ainakaan tili- vastuuvapautta hallitukselle enne selvityksiä. Tällöin yleensä yhtiökokous keskeytetään ja osakkeenomistajat pohtivat esim. vahingonkorvauskanteen nostamista ja yhtiön hallituksen vaihtoa.

Tuollaista tapahtuu harvoin, Vaasassa kaupungin yhtiöissä ei koskaan ole tällaista tapahtunut. Yhtiöt on pantu Vaasassa hoitamaan selkeitä kokonaisuuksia, eikä niissä helposti synny omistajan kanssa intressiristiriitoja. Valtuusto asettaa yhtiöille ylimalkaisia tavoitteita budjetin yhteydessä toimintasuunnitelmassa.

Pientä vipinää on aiheuttanut eräässä yhtiössä ns.  ”sisäpiirikauppa”. Lähtökohtaisesti yhtiö voi vapaasti tehdä kauppaa yhtiön henkilökunnan, johdon ja hallituksen jäsenten kanssa. Myös heidän omaistensa. Rajana on ”yhtiön etu”. Kuntaomisteinen yhtiö noudattaa kilpailulainsäädäntöä ja tilintarkastaja valvoo tarkasti sen touhuja.  Kyseistä ”sisäpiirikauppaa” oli kuulemma kehunut ulkopuolisille itse tämän kaupan tehnyt. No, sehän herättää heti poliittisessa piireissä kateutta ja kaunaa. Joko tietämätön saattaa jopa luulla, että tuollainen olisi jotenkin kiellettyä ja tuomittavaakin.  Sitä se ei siis ole. Uutena välineenä on uusien tuulien kautta yhtiöihin tilintarkastajat tuoneet sisäpiirirekisterit, joissa luetellaan kaikki mahdolliset suhteet ja sukulaisten. joilla voi olla alan kanssa tekemistä.  Kaikki liiketoimet on kirjattava sisäpiirirekisterissä olevien kanssa.  Ja tilintarkastaja ne tutkii erityisen tarkasti.

Mutta nämä ovat siis kaikki yhtiön sisäisiä asioita ja olisi tavattoman vakava asia jos vaikka tilintarkastaja näistä lavertelisi vaikkapa omistajatahon edustajille.

SUMMA SUMMARUM: kunnallinen päätöksenteko on julkista, asiakirjoja pääsee tutkimaan kuka tahansa. Kun kunta yhtiöittää toimintojaan, muodostuu yhtiöistä omia juridisia yksiköitään, jotka suurin piirtein elävät ”omaa elämäänsä”. Yhtiö päättää palkoista, mahdollisista bonuksista ja muista työntekijöiden eduista täysin itsenäisesti. Omistajatahon kontrolli yhtiöön jää vähäiseksi, lähinnä yhtiön hallituksen nimittämiseen.

Mikäli omistajataholla olisi asettamansa hallituksen lisäksi liiketaloudellista kompetenssiä asettaa yhtiön käyttöön, voisi kuvitella sellaista mallia, että yhtiön hallitus myöntäisi konsernihallinnon edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden hallituksen kokouksiin. Yhtöt toimivat erikoisaloilla, enkä usko tuollaista ”kaikkien alojen asiantuntijaa” business puolelle helposti löytyvän kuntaorganisaatiosta. Yhtiöitä, kokouksia ja papereita on paljon. Taas uusi virka?

Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

"En ole tehnyt mitään laitonta…"

POHJANMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS syyttämättä jättämisestä12/299
PL 255 65101 VAASA Puhelin 0295626800 Fax 0295626820
PÄÄTÖS 12/299syyttämättä jättämisestä
Asianro 23.2.2012 R 11/4287
Syyttämättä jätetty LUMIO MARKKU MIKAEL 26.04.1960
Syyksi luetut rikokset ja lainkohdat
VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
14.7.2007 – 25.4.2010
8360/Rl0006978/11
Rikoslaki 40 luku 9 § 1
Laskujen käsittelyohjeet
Irtaimen omaisuuden luettelointiohjeet
Teonkuvaus:
Markku Lumio on Vaasan kaupungin kaupunginjohtajana virkaansa
toimittaessaan tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin
säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa.
Lumio on käyttänyt eräisiin vaate- ja tavarahankintoihin, joko käytössään
ollut kaupungin luottokorttia taikka maksanut ensin kyseiset hankinnat
omilla rahavaroillaan ja laskuttanut kyseiset hankinnat kaupungilta
jälkikäteen. Lumio on sen jälkeen kun hänen alaisensa ovat tarkastaneet
kyseiset laskut, itse hyväksynyt hankinnat maksuunpanoa varten. Lumio
ei myöskään ole huolehtinut siitä, että hänen 50 euroa ylittävät hankinnat
on merkitty kaupungin irtaimistokirjanpitoon.
Hankintoja on yhteensä seitsemän kpl ja niiden kokonaissumma on 2312,15 euroa.
Tekoa ei kokonaisuutena arvostellen voida pitää vähäisenä.
Päätös: Syytettä Luomiota vastaan ei nosteta.
Perustelut: Kohtuusperuste
Kirjallisesta aineistosta ilmenee, että Lumio itse on hyväksynyt laskut
em. hankintojen osalta. Vaasan kaupungin laskujen käsittelyohjeiden
mukaan hyödykkeen vastaanottaja ja hyväksyjä ei saa olla sama
henkilö. Kaupungin irtaimen omaisuuden luettelointiohjeiden mukaan yli
50 euron arvoinen irtaimisto tulee merkitä irtaimistokirjanpitoon.
Kaupungin kirjalliset ohjeet laskujen hyväksymisestä ovat yksiselitteiset.
Hyvään hallintotapaan ei kuulu omien laskujen hyväksyminen.
Johtavana virkamiehenä Lumion on täytynyt olla tietoinen ohjeiden
sisällöstä ja niiden tulkinnasta. Todennäköiset syyt Lumion
syyllisyydestä ovat olemassa.
Toimenpiteistä luopuminen:
Lumion virantoimitukseen liittyvät asiat ovat olleet hyvin laajasti esillä
julkisuudessa ja niitä on useaan otteeseen käsitelty kaupungin eri
toimielimissä. Asia on myös johtanut luottamuskriisiin Lumion ja hänen
työnantajansa välillä. Kaupunki on antanut ulkopuoliselle taholle
tehtäväksi suorittaa tarkastuksen Lumion edustus- ja
suhdetoimintamäärärahojen käytöstä. Luottamuskriisi on lopuksi johtanut
siihen, että Lumio on irtisanoutunut virkatehtävästään. Edellä mainittuun
viitaten katson, että olisi kohtuutonta käsitellä asiaa oikeudessa ja vaatia
rangaistusta siitä. Olen tämän vuoksi päättänyt luopua toimenpiteistä
Lumiota vastaan.
Koska kaupungille ei ole aiheutunut vahinkoa ja hankintojen määrä on
ollut vähäinen, ei tärkeä yksityinen tai yleinen etu vaadi syytteen
nostamista.
Lumiota epäiltiin alunperin siitä, että olisi käyttänyt edustusmäärärahoja
väärin ja niillä hankkinut tavaroita ja vaatteita omaan käyttöönsä, eli
virka-aseman väärinkäyttämisestä. Olen tutustunut yleisjaoston
päätöksiin, koskien kaupungin edustusmäärärahan käyttöä. Lumio on
kuulustelussaan myös viitannut näihin päätöksiin. Totean, että
yleisjaoston päätökset ovat tulkinnanvaraisia. Koska rikosvastuuta ei voi
perustaa hyvin ylimalkaisiin tai epämääräisiin ohjeisiin, olen tullut siihen
lopputulokseen, ettei ole todennäköisiä syitä siitä, että Lumio olisi
syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Lainkohta: Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 § 1 kohta
Allekirjoitus
Johtava kihlakunnansyyttäjä
Peter Levlin
OHJEITA ASIANOSAISILLE
ASIANOSAISTEN HUOMIOON OTETTAVAKSI
1. Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta
vahingonkorvausvelvollisuudesta.
2. Kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta,
asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta, ellei
asianomistaja ole peruuttanut syyttämispyyntöänsä tai muuten
luopunut syytteen nostamisesta.
3. Virallinen syyttäjä saa peruuttaa päätöksensä ja nostaa syytteen, jos
asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut
olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
4. Jos syyttämättä jätetty sitä vaatii, virallisen syyttäjän on saatettava
syyllisyyttä koskeva ratkaisunsa tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Vaatimus on toimitettava syyttäjälle kirjallisesti 30 päivän kuluessa
siitä päivästä, jona päätöksen tiedoksianto tapahtui. Postitse
lähetetystä päätöksestä katsotaan syyttämättä jätetyn saaneen
tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu
postin kuljetettavaksi. Tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta
ilmoitetaan asianosaisille erikseen.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 § 1 kohta
Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, virallinen syyttäjä saa
sen lisäksi mitä 7 §:ssä säädetään, jättää syytteen nostamatta milloin:
1) oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai
tarkoituksettomina ottaen huomioon tekijän ja asianomistajan välillä
saavutettu sovinto tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten
estämiseksi tai poistamiseksi, hänen henkilökohtaiset olonsa, rikoksesta
hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet
tai muut seikat; taikka
Lihavoinnit TO.
Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Yhteistä rahaa meren pohjaan!

Väitän, että tämä on huuhaata. Jos projekti toteutuu, rahaa palaa turhaan ja Vaasan Eteläisen kaupunginlahden (”Sundominlahti”) avoin vesipeli katoaa nopeasti.

Pohjalainen 29.2.2012: Tuovilanalueen tulvasuojelua on siirrelty pöydältä toiselle todella pitkään.

– Ensimmäinen aloite on 60-luvulta, jolloin viljelysmaita haluttiin suojella tulvavesiltä, kertoo Kim Klemola Ely-keskuksen vesistöyksiköstä.
Vuosikymmenten kuluessa maanviljely on alueella vähentynyt, mutta Runsorista on tullut Vaasan seudun kehitykselle yhä tärkeämpi.
– Tulvavyöhykettä halkovan moottoritien sekä osittain riskialueella sijaitsevan lentokentän kehittäminen onkin turhaa, ellei alueen tulvasuojeluun ei olla valmiita sijoittamaan, Klemola napauttaa.
– Lentokenttä saataisiin aikaisemmin keväällä kuivaksi ja kantavaksi, Klemola antaa esimerkin hankkeen konkreettisista hyödyistä.
Tuovilanjoenja Sulvanjoen suiden ruoppaus alentaisi tulvavesiä moottoritien kohdalla 20 senttimetriä ja Tuovilanjoen suistossa 40 senttimetriä.Tulvaluokitukseltaan jokien alaosat kuuluvat alueeseen, joka tulvii kerran 25 vuodessa. Edellisen kerran suurtulva peitti pellot vuonna 1984.
– Jos moottoritie olisi ollut silloin olemassa, olisi se varmasti katkennut, Klemola kuvailee.
Todellisuudessa isohkoja tulvia koetaan useammin kuin neljästi vuosisadassa, joten suojeluntarvetta ei pidä vähätellä.
-Jos liettynyt jokisuisto madaltuu entisestään, tulvat pahenevat tulevaisuudessa, Kim Klemola varoittaa.

Villakoiran ydin on siinä, että Laihianjoen (Toby älv) tulviminen on riippuvainen meriveden korkeudesta ja itse jokiuoman jääpadoista. Se EI ole riippuvainen Vaasan  eteläisen kaupunginlahden syvyydestä eikä ruoppauksista ole siis mitään hyötyä.

Vaikka lahti ruopattaisiin kilometrin syvyiseksi, ei se vaikuta senttiäkään joen tulvimiseen. Edellisen suurtulvan aiheutti (1984) jokiuomassa ollut jääpato.
Jos vesi pääsee lahdelle asti, ainoastaan meriveden korkeuden tilaa vaikuttaa joen korkeuteen.  Ei vesi ruovikkoonkaan kukkulamme keräänny tulpaksi! Meriveden korkeuteen ei ruoppaukset lahdella tietystikään vaikuta. 
Olen ollut aikoinaan tätä ajatusvirheeseen perustuvaa haitallista, kallista ja täysin tehotonta hanketta vastustamassa eri elimissä.
Myös Vaasan kaupunki on ajoittain ollut tiukasti vastaan. Saapa nähdä miten uudet johtajamme asiaan suhtautuvat.

Itse jokiuoman ajoittainen ruoppaus voisi olla aiheelliista. Muuten riittää jäiden tarkkailu ja mahdollisten jääpatojen räjäytys. Vaikka itse jokisuussa ei koskaan ole ollut jääpatoa tulppana, voisi korkeintaan pienen ”laskeutumisaltaan” jokisuuhan kaivaa. Samalla se vähentäisi lieteaineiden mataloittavaa vaikutusta kaupunginlahdellamme.
Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Lumio-casen jälkipyykki

– En ole tehnyt tehnyt mitään laitonta.

– Minua ei syytetty oikeudessa.

Noilla asioilla on ero.

Syyttäjällä on valta käyttää kohtuullisuusharkintaa. Lehtitietojen mukaan olisi syyttäjällä ollut riittävästi näyttöä syytteeseen mutta katsoi esim. Lumion (itse omasta aloitteesta tehdyn) eron virastaan sekä asian ikävän julkisuuden olleen jo rangaistus sinänsä. Jätti näihin vedoten syyttämättä.

Suomi yrittää olla oikeusvaltio. Syytön on niin kauan kunnes syylliseksi tuomitaan. En ole rikosoikeutta lukenut mutta hieman oudolta tuntuu, että mahdollisen rikoksen sovitukseksi jää itse otettu ero ja syyttäjän arvioima ikävä julkisuus.

Se, mistä syytetään tai jätetään syyttämättä ja mitä on oikeasti tapahtunut, voivat olla kaukana toisistaan. Syyte perustuu poliisin tekemään tutkimusaineistoon. Tutkimusaineisto taas on paljolti riippuvainen tutkimusaineiston saatavuudesta ja ymmärrettävyydestä poliisille. Kioskimurto en helpompaa tutkia kuin hallinnolliset kommervenkit.

Kiistatta oli ainakin tapahtunut:
– Vaatteiden ostoa itselle ja perheenjäsenille ilman lupaa työnantajan rahoilla
– Edustusautolla ajelua ilman ajopäiväkirjaa
– Alaisten hyväksymiä edustuskulujen ylityksiä
– Bonuskortin käyttö (julkiset ostokset – bonukset itselle)

Mikä on väärin ja mistä tulee syyte?
Syyttäjä taisi mainita summan pari tonnia ”vähäisenä”. Tarkoittanee sitä, että summa suhteutetaan henkilön tuloihin/elintasoon? Kyse siis näpistysluonteisesta teosta summan vähäisyydestä johtuen. Jos köyhä tekee parin tonnin keikan, ei kyse ole varmaan ”vähäisestä” ja jätettäisiin syyttämättä. En tiedä onko tuolle perusteita oikeuskäytännössämme. Ehkä on. Kumpi on moraalisesti pahempi: jos varastaa nälkäänsä tai ahneuteensa?

Lumion ajamat asiat eivät kaikki olleet Vaasan edun mukaisia. Pidän häntä epälojaalina työnantajaansa kohtaan. Kauhea ja kallis asia mikä oli vähällä toteutua, oli vaasalaisten omistaman 3000 hyvän asunnon hävittäminen pilkkahintaan.

Toinen hyvin haitallinen asia oli olla mukana Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy:n toimialamuutoksissa, kertomatta niistä työnantajalleen. Tämä voi pahimmassa tapauksessa vielä tulla Vaasalle kalliiksi.

Näitä tekoja olen moittinut ja moitin edelleen. Onhan niitä muitakin asioita. Ajojahtaajia etsittäessä varmaan menee puurot ja vellit sekaisin.

Lumio-case on nyt loppuun käsitelty. Ellei nyt verottaja vielä puutu mahdollisiin luontaisetuihin.

Lumio menetti puoluetoverinsa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Kujanpään (kok.) luottamuksen ja samalla koko yksimielisen kaupunginhallituksen luottamuksen. He aloittivat Lumion erottamisprosessin virastaan.  


Mutta mistä kaikki alkoi?
Sehän alkoi Anne-Maj Salinin/Tikanojan taidekodin tutkinnan sivutuotteena. Niiden tutkimusten takana oli yksimielinen tarkastuslautakunta (myös siis puoluetovereita) , tilintarkastaja, tarkastusyksikkö ja sisäinen tarkastaja. Osa tarkastuksista oli yksimielisen kh:n tilaamia. Näiden ulkopuolella tuskin kukaan tiesi tutkimuksista, eikä ainakaan pystynyt niihin vaikuttamaan. Nämäkö ovat niitä ajojahtaajia? 

Kaupunginhallituksen erottamisprosessi ehti vain alkuunsa kun Lumio itse ehätti eroamaan virastaan.

Siirryimme Lumion jälkeen hallinnossamme äärilaidasta toiseen. Lumio oli historiamme ”poliittisin” kaupunginjohtaja (valittiin ennen kaikkea kunnallispoliitikkona virkaansa). Nyt kaikki ylimmät johtajamme ovat ilman jäsenkirjaa valittuja.
—–

P.S. Niille, jotka sen ovat jo unohtaneet, niin kerrottakoon, että Lumio on ollut syytteessä ja saanut tuomionkin Käräjäoikeudessa ns. KPO-lahjusoikeudenkäynnissä. Hovioikeus kuitenkin vapautti hänet. Kyse oli todistajalausunnon mukaan ollut ”työmatkoista”.

Toinen suura kohua aiheuttanut jupakka oli ns. ”mummonmökki”-episodi. Lumio osti Vaskiluodosta rannan tuntumasta edullisesti vanhalta henkilöltä, vanhan huonokuntoisen rakennuksen. Lumion vierailtua kaava-osastolla alueen kaavamerkintä muuttui viheralueesta OK-tontiksi. Kaavaosasto itse palautti asian saaman kohun jälkeen merkinnän viheralueeksi.

KPO –jutussahan oli kyse siitä, että Lumio lähti KPO:n kustantamalle Tallinnan –matkalle samaan aikaan, kun KPO:lla oli menossa kaavoitus –ja rakennushankkeita kaupungin kanssa sekä Kotirannalla että Risössä. Käräjäoikeus piti tätä lahjusrikkomuksena, mutta ”hyvien veljien” todistukset muuttivat tuomion hovioikeudessa. Mummonmökkijupakassa oli kyse lähinnä kaupunginjohtajan moraalista, kun hän osti itselleen halvalla sellaisen kaupungin maalla sijaitsevan huvilan, joka hänen olisi pitänyt ostaa työnantajalleen eli kaupungille.
Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Uudet johtajat

Toivotan onnea ja menestystä uusille johtajillemme. Viimeksi valitsimme melko avoimen ja kähminnästä vapaan menettelyn jälkeen ykkösjohtajajaksemme Tomas Häyryn.
Anna hänelle täyden tukeni vaikken häntä tehtävään äänestänytkään. (Logiikkani valinnassa oli saada pitää hänet vieläkin vaativammassa tehtävässä, teknisen johtajana ja valita samalla kokeneempi Suomela/Tanner ykkösjohtajaksi).
Nyt joudumme Häyryn koeajan jälkeen (6 kk) taas valintaprosessiin, eli valitsemaan erittäin haasteelliseen tehtävään uuden teknisen johtajan. Se on ertiysen haasteellinen siksi, että hallintomme on ollut perustelemattoman hurjan myllerryksen kourissa, etenkin teknisessä toimessa.
Hallintouudistus tähtäsi ainoastaan kokoomuksen Markku Lumion yksinvaltaan. Järkiperusteita sille ei ollut. Maksuvälineenä enemmistön saamisessa ”uudistuksen”taakse käytettiin mm. Kaupunkisuunnitteluviraston amputointia.
Vahingollisen uudistuksen päätavoite oli siis kokoomuksen vallan pönkittäminen ja Lumion nostaminen yksin valtaan ja ainoaksi poliittisesti valituksi johtajaksi.
Vaikka minua on kulisseissa ja vähän julkisuudessakin jostain ”ajojahdista” syytetty, en tunne sellaiseen osallistuneeni. Olen Lumion aikakaudella ollut eri mieltä ASIOISTA, en ole mihinkään henkilökohtaisiin vainoamisiin osallistunut.
Lumion eroa alkoi valmistella yksimielinen kaupunginhallitus Lumion puoluetoverin johdolla. Yksimielinen, puoluetovereitakin koostuva Tarkastuslautakunta teki työtään ja teetätti erilaisia selvityksiä Lumion vahingossa esiin putkahtaneista toimista. Vasabladetin Mayvor Stagnäs teki tapahtumista Vaasassa uraauurtavaa tutkivaa journalismia.
Tuomitseminen on nyt jätettävä tuomioistuimelle, mikäli poliisitutkimus syytteeseen johtaa. Lumio itse ei koe mitään laitonta tehneensä. Jäämme odottamaan.
Jotain on kuitenkin tapahtunut kun kh yksimielisesti aloitti erottamisprosessin ja Lumio itse katsoi parhaaksi kiirehtiä eroamaan.Pari ”läheltä piti” -tilannetta oli tosin aikaisemminkin.
On aina kovin ikävää kun tällaista tapahtuu. Tapahtunutta ja tekosia ei saa kuitenkaan tekemättömäksi.
Lumion aikakausi jätti hallinnon hyvin sekavaan tilaan. Kaikille ei ole myönnetty vastuuvapauttakaan viime tilikaudelta. Meillä ei ole (käytännössä) elinkeinotointa, elinkeinojohtajaa (=kehitysjohtajaa) eikä oikein kukaan tiedä kuka johtaa strategiseen suunnitteluun kuuluvaa yleiskaavoitusta. Kaavoitus on kaupunginhallituksen alaista mutta sen työntekijät taas kuuluvat ”tekniseen toimeen” ja teknisen johtajan alaisuuteen. Vai kuuluvatko, ehkä KSV kuuluu kuitenkin keskushallintoon? Harva on perillä kuinka a) asia on b) kuinka sen tulisi olla nykypäätösten valossa c) kuinka sen olisi järkevä olla.
Vaikuttaa siltä, että on tahoja, jotka haluaisivat siirtää kaavoitusvallan tekniselle lautakunnalle (ehkä kutsua sitä kaupunkisuunnittelulautakunnaksi). Rakennusoikeuksista ja gryndereiden kanssa pelehtimisestä on aina ollut kiinnostuneita….
Onnea matkaan Tomas Häyry, haasteita ei puutu!
Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Vaasalaisia kyykytetään turhaan

Vaasassa piti alkaa lama viime vuonna. Säästöjä yritettiin kesken vuotta ”tasapainotustoimikunnissa” mutta mitään säästämistä ei ehditty aikaansaada. Vaan turhaan valunutta työtä…

Säästöyritykset aiheuttivatkin kustannuksia. Sadat ja tuhannet tunnit kokouksissa istumisissa oli voinut käyttää työn tekoon.

Sitten tehtiin kaupunginhallituksessa kolmen koplan (sd+RKP+kok) johdolla (pienet puolueet seurasivat vikisemättä) säästöbudjettiesitys vuodelle 2010.

Se meni suvereenisti läpi valtuustossa vaikka me vihreät yritimme edes joitakin tuiki tarpeellisia lisäyksiä pehmopuolelle. Jopa suomenkielisten naisten päihdekuntoutusrahat vietiin viimeistä euroa myöten. (Ruotsinkielisten palvelut kyllä pelaa). Päätettiin jopa säästää 2000 euroa pitämällä vähemmän kokouksia Sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Ajatuksena oli varmaan, että eivät ehdi keksiä lisää menoja,,,,

Edellisiltä vuosilta oli ylijäämää kertynyt n 17M€. Viime vuonna ylijäämää kertyi monta miljoonaa taas lisää!

Mikä onkaan kunnan päätarkoitus? Onko se unohtunut kaupunginhallitukselta?

Se on mielestäni lasten, vanhusten ja sairaiden huolenpito.

No, nyt on Sosiaali- ja Terveystoimi todennut, että väistämättömiä (alibudjetoinnista johtuvia?) lisäyksiä tarvitaan kipeästi tälle vuodelle.

Mitä sanoo kylmä kaupunginhallitus?

-Ei tipu euroakaan!

Tämän kaupunginhallituksen päämissio tuntuu olevan ylijäämärahan kerääminen kaupungin kassaan ja kuntalaisten vähäosaisten kyykyttäminen.

Viime vuoden talousennuste meni niin pyllylleen kuin vain mennä voi. Taas on tälle vuodelle ennustettu hirveää lamaa ja verotulojen laskua.

Mutta nyt on unohdettu, että ylijäämää on yli 20 M€ pahan päivän varalle. Eikö se paha päivä ole juuri nyt?

Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Vaasan kaupunginhallituksen arvostelua

Arvostelin valtuuston kokouksessa (22.2.2010) kaupunginhallituksen ensimmäistä vuotta.
Uusi kaupunginhallitus jätti vuonna 2009 toimeenpanematta edellisen valtuuston päätökset vanhusten kotihoitoon antamista ja rahoittamista kymmenistä viroista.
Todellinen syy tuohon sabotointiin on jäänyt minulle epäselväksi. Tekosyynä käytettiin yleismaailmallista taloustaantumaa vaikka mitään merkkejä siitä ei ollut Vaasassa viime vuonna näkyvissä.
Totuushan oli se, että vaikka kaupunginhallitus ylitti menobudjettia useilla miljoonilla vuoden aikana kattamattomilla lisämäärärahoilla, teimme noin 9 M€ paremman tuloksen kuin oli budjetoitu. Teimme ”lamavuonna” n 5M€:n ylijäämän eli voiton kaikesta tuhlailusta huolimatta.
Talousennusteet menivät niin pieleen kuin vain voivat mennä. Onneksi kuitenkin oikeaan suuntaan. Näin ne ovat aina menneet. Ja tästä mesosin jo keväällä. Väitin jo silloin, että turhaa säästävät kotihoidossa, jossa kysyntää on kovasti enemmän kuin pystytään tarjoamaan.
Todellisiin pitkäaikaisiin säästöihin tähtääviä kotihoitopainotteiseen vanhushoitoon annettuja virkoja ei siis suostuttu panemaan täytäntöön. Käsittämätöntä.
Demarit, RKP ja kokoomus löivät hynttyyt yhteen ja vasurit peesasivat  peruspalveluiden säästöissä.  Vaikka rahaa olisi vaikka suokuokalla ammentaa.
Meillä on nyt sukanvarressa yli 20M€.
Muut kaupungit ajelevat lama-aikana miinusbudjeteilla, kuten suhdannepolitiikkaan kuuluukin.
No, nyt meillä olisi todella varaa satsata vireillä olevaan kaupungin historian suurimpaan rakennemuutokseen:
Siirtää painopiste pois laitospainotteisesta vanhushoidosta kotihoitopainotteiseen.
Ongelmana tuntuu olevan se, että jotkut kh:ssa luulevat homman hoituvan siten, että ensiksi ajetaan laitospaikat alas ja sitten vapautuvia resursseja siirretään kotihoitoon. Ja muut uskovat.
Noin se ei mene koska laitospaikoilla makaa ihan oikeita ihmisiä. Kotihoitoon (ja ennaltaehkäisyyn) on panostettava, jotta heitä tulisi laitoksiin entistä vähemmän ja hitaammin. Se myös säästää rahaa. Ja lisää elämänlaatua. Eihän laitoksen sänky voi olla kenenkään koti.Koska vanhusväestön absoluuttinen määrä kuitenkin nopeasti kasvaa, on uskaliasta mennä laitospaikkoja nyt leikkaamaan.  Meillä makaa Keskussairaalassa kotiutusta odottavia potilaita sakkopaikoilla n. 3M€:n edestä vuodessa. Se vasta on tyhmää kun samalla on sairaalaan pitkiä jonoja.

SoTeLassa odottaa pätevä ikääntymispolittinen ohjelma kh:sta palautettuna (käsittämättömin syin, salaisen muistion siivittämänä) uuteen käsittelyyn tulemista.
Olisiko aika uskoa asiantuntijoihin kh:ssakin, eikä yrittää esittää kaikkien alojen korkeimman tietämyksen kehtoa?
—–P.S.
Kaupunginhallituksen lisäsynti vanhushuollon rakennemuutoksen vastustamisessa.

Viime vuonna SoTeLa kilpailutti täysin asiallisesti vanhushuollon koulutusprojektin JOLLA TÄHDÄTTIIN KUNTOUTTAVAAN OTTEESEEN VANHUSHUOLLOSSA.  Siis sellaiseen, että jatkossa pyritään pitämään mahdollisimman pitkään yhä suurempi osa vanhuksista KOTONA. Se vaatii henkilöstön koulutusta. Uudet tavat eivät tule itsestään.

Kilpailun voitti tässä asiassa erityisosaamisensa näyttämään pystynyt laitos.

Tätä vastusti kaupunginhallitus täysin kestämättömin perusteluin!

Se käytti hallinnollista otto-oikeuttaan ja torpedoi koko koulutusprojektin! Vaasa joutui vielä maksamaan SAKKOJA koska kh hylkäsi täysin laillisesti kilpailutetun voittajan valinnan!

Nyt ei siis tähän todella tärkeään asiaan saadakaan muutoskoulutusta. Aivan sairasta.

Mikä sitten ohjasi kh:n puuttumista asiaan? Nurkkapatriotismi. Joo, se, että voittaja sattui olemaan naapurikaupungista. Ja miksi voittaja tuli naapurikaupungista eikä Vaasasta. Siksi että Vaasasta ei tullut tarjouskilpailun mukaista tarjousta. Erikoisosaamista sattui nyt löytymään Seinäjoelta.

Kh:n ajatuksenjuoksu menee siis näin. Itse koulutuksen sisällöllä ei ole merkitystä kunhan VAAN OIKEA TAHO SAA HOMMAN!

Käytin valtuustossa ilmausta, että kh:llä on kohonnut keltaista nestettä päähän. Enkä turhaan.

Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.