Viimeinkin hissillä Hallintotaloon!

Tein VALTUUSTOALOITTEEN 20.8.2012

HALLINTOTALON ESTEETTÖMYYS
Ensimmäinen valtuustoaloite Hallintotalon esteettömyydestä/hissistä täyttänee kaksikymmentä vuotta.
Hallintotalon peruskorjaus antaa odottaa itseään. Sitä on pidetty pidetty syynä myös hissin rakentamisen viivästymiselle.
Koska tilanne onliikuntaesteisten kannalta kestämätön olisi pääsy Hallintotaloon tehtävä mahdolliseksi pikaisesti. Liikuntaesteisten kantaminen rakennukseen on heidän arvoaan alentavaa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hallintalolle rakennetaan sisääntulon yhteyteen ja pääkerrosten välille ns. lavahissit, joiden kustannus on n. 10% luokkaa varsinaisen hissin kustannuksista.

Esitämme myös, että esteettömyysasiantuntijalla teetetään välittömästi Hallintotalon esteettömyyskartoitus.
Asia on  käsiteltävä vuoden 2013 talousarvion yhteydessä.

ALOITE HYVÄKSYTTIIN JA

 PIAN SAAVAT MYÖS HISSIÄ TARVITSEVAT MENNÄ ASIOIMAAN HALLINTOTALOLLE:

Pohjalainen 17.10.2012:

”Hallintotalon hissistä voi tulla pian totta

Jouni Pihlajasaari

Vaasa Hallintotaloon pitkään haaveillusta hissistä saattaa tulla totta jo ensi vuonna. Talotoimella on valmius tehdä taloon tilapäinen hissi tämän tai ensi vuoden peruskorjausmäärärahoilla. Parhaimmassa tapauksessa laite on käytössä jo alkuvuodesta.

Hallintotaloon on puuhattu hissiä ainakin reilut kymmenen vuotta. Pisimmällä oltiin vuosituhannen alkuvuosina, mutta silloin ajatus tyssäsi kaupunginhallituksen lisäselvityspyyntöihin.

Nyt ollaan liikkeellä Tapio Osalan (vihr.) ensimmäisenä allekirjoittaman valtuustoaloitteen pohjalta. Hallintotaloon esitetään tilapäisen lavahissin rakentamista. Talotoimen mukaan tilapäinen ratkaisu on ainoa oikea. Kiinteä hissi on ajankohtainen, kun talo joskus peruskorjataan.

Nykyisellään liikuntaesteisten on mahdotonta omin avuin päästä katutasolta hallintotalon ensimmäiseen kerrokseen ja sieltä toiseen kerrokseen.

Kaupunginhallitus ei asettunut tällä kertaa poikkiteloin, vaan näytti hankkeelle vihreää valoa maanantain kokouksessaan. Seuraavaksi aloite menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Hankkeesta pyydetään vielä keskushallinnon, rakennusvalvonnan, Pohjanmaan museon ja vammaisneuvoston lausunnot. Neuvostolta kysytään lisäksi kantaa hallintotalon esteettömyyskartoituksen aloittamiseen. ”

 

Päivitys 30.1.2013. Hissin rakennustyöt käynnissä.

Categories: Vaasa, Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Vaalit 2012 mielipiteitäni:

Lähdin kiihkeimmän vaalikamppailun ajaksi poikaani tapaamaan Tatarstanin Niznekamskiin reiluksi viikoksi.  Mutta asioita oli pantava tärkeysjärjestykseen. Lapseni saivat pienenä jo tarpeeksi kärsiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisestani.

Ennen tuota reissua olin toista viikkoa Valassaarilla rengastamassa helmipöllöjä.

 

Categories: Uncategorized | Jätä kommentti

Linja-autoasemalle kansalaistori

Harva viettää aikaa Kivihaassa yhtään kauempaa kuin on pakko. Marketin hälisevässä aulassa ei pitkiä rupatteluja kiireisten tuttujen kanssa turista. Me vaasalaiset kaipaamme hyvin voidaksemme muutakin kuin ostoskeskuksia ja marketteja.

Kiihkeimmät kaavoitusongelmat koskevat, aivan, lisää ahdistavia ostoshelvettejä. Liisanlehtoon ja Risöhön on vireillä sellaiset lisäneliömäärät kauppapaikkoja, että uskoisi meidän asuvan metropolissa.

Sekään ei kuitenkaan riitä vaan suuri linja-autoaseman kenttä aiotaan muuttaa hillittömäksi ostoskeskukseksi. Just, joo, sitähän tässä ollaan kaivattukin. Kävelykeskustassa ja torilla alkaakin jo olla tunkua. Minä en tosin ole huomannut.

Sen yhden päivän kestävän kesän aikana Vaasan keskustassa viihdytään, istutaan kahviloissa ja Hoviskan penkeillä. Mutta mitä sitten kun se kesä on ohi? Tarjolla on vain kaupallisia paikkoja. Entinen Keskuskortteli oli julkinen tila. Nyt se on kauppa. Vain muutama istumapaikka vain löytyy niille, joilla ei ole tarvetta mitään ostaa.

Tämä ei riitä onnelliseen elämään. Me tarvitsemme kiireettömän kaupunkilaisten olohuoneen, jossa ei ole ostopakkoa.

Käytöstä poistettu linja-autoasema. Aukion reunoille alakertaan liikke/toimistoja, yläkerroksiin asuntoja ja keskelle katettu Kansalaistori!

Ehdotan, että linja-autoaseman aukion keskelle jätetään katettu tori, jossa kiireinen tai joutilas voi huoahtaa. Ainoastaan korttelin reunat rakennetaan. Maksuton siisti wc on itsestäänselvyys, jossa tietysti aina siivooja/valvoja. Hankkeen rahoittamiseksi kaavoitettaisiin katutasoon liiketilaa, ihmisen kokoisille yrityksille. Yläkerroksiin asuntoja.

Ideani olisi siis kansalaistori. Torin reunoilla olisi toki lounaskahviloita mutta pöydät ja istumapaikat olisivat vapaat myös kokoontua ilman ostopakkoa. Sieluni silmin näen siellä kilpailevat toriparlamentit dominoa ja pöytäpelejä pelaamassa. Hyvin suunniteltuna voisi aukio myös toimia iltaisin konsertti- ja näyttelytilana. Sinne sopisi myös lasten leikkipaikka, kuntovälinenurkkaus, kiipeilyseinä, boccia-rata (betanque).

Kirjaston Kansalaisinfo siirtyisi tietysti tänne, kirjaston noutopiste ja tietokoneita. Jättinäyttö ilmaisia elokuvia varten. Nostettava esiintymislava konsertteja varten. Koottavat katsomot…korvaisiko tämä jopa musiikki-/kongressitalon?

”Hyde-park” puhujakorokkeelta voisi kuka tahansa käydä julistamassa, että Vaasa on historiallisen Etelä-Pohjanmaan pääkaupunki, kuten aina ollut. Etelä-Pohjanmaa rajoittuu Pohjanlahteen, kuten on aina tehnyt.

Esteetön ja mukava kävely-pyöräily-yhteys Kävelykeskustaan tietysti pitää muodostaa. Vöyrinkadulta katkaistaan autoliikenne Kansalaistorin kohdalta. ”Kävelykeskusta” siis laajenisi ja ehkä pian Hovipuistikko voisi jatkua kävelykatuna asemalle saakka….

Nuorella sisarkaupungillamme Helsingillä oli tilaisuutensa Kampissa. Se hukkasi sen. Kampin keskus on ostoshelvetti ja itse toriaukio tuulinen ja kalsea, ilman istumapaikkoja. Voisimmeko tehdä linja-autoaseman kanssa jotain aivan muuta ja uutta?

Arkkitehtikilpailu käyntiin! Suostun juryn puheenjohtajaksi.

Tapio Osala (vihr.)
Kaupunginvaltuutettu
Vaasa

P.S. Tällaista ei tietääkseni vielä Suomessa ole. Kaikki kokoontumispaikat ovat kaupallisia, ostoskeskuksia tms. Ruotsissa näitä löytyy, useammistakin kaupungeista. ”Folkets Hus” taitaa olla nimitys.

PÄIVITYS 30.1.2013:  Asia on tullut vakavaan harkintaan. Nyt Musiikki-/Kongessitaloa todella suunnitellaan esittämälläni tavalla juuri tuolle paikalle. Toivottavasti sen ”arkikäyttö” tulee tapahtumaan esittämälläni tavalla.

Categories: Vaasa, Vaasa kunnallispolitiikka | 4 kommenttia

Elämmekö syödäksemme? – Vaihtoehto laihdutusdieeteille

Vai syömmekö elääksemme? Olen alkanut miettimään ruokailutottumuksiamme. Kansa lihoo ja katsoo innolla ruoanlaiton viihdeohjelmia. Se ähkyy sohvalla välipaloja popsien ja kolesterolilääkkeitä nauttien. Pallolaajennusta jonottaen. Media tulvii ruoka- ja juomamainoksia. Elämän täyttää ruoka. Ruoka on syy suuriin kansanterveydellisiin ongelmiin mutta elintarvikebisneksessä on myös valtavia taloudellisia intressejä.

Jossain on määrätty, että ”aamuateria on päivän tärkein ateria”. En löytänyt pätevää fysiologista argumentaatiota tuolle suositukselle mutta hyvin se on saatu ylipainosta ja diabeteksesta kärsivään kansakuntaamme iskostettua.

Olen ollut syömättä aamuateriaa kymmeniä vuosia, uhmaten virallista suositusta. Tietämättäni olinkin harrastanut ”pätkäpaastoa”. Pätkäpaastossa koko päivän ruokailut hoidetaan 6-8 tunnin aikana. Olen syönyt vain kerran päivässä, lujasti, myöhään iltapäivällä. Harvoin jotain vähäistä iltapalaa. Siis hyvin ”väärät” elintavat. Olen silti saanut olla hyvin terve, voin hyvin.

Tapio Osala, kesällä 2012, parin kuukauden vuopäiväpaaston jälkeen

Lueskelin poikani innostamana urheilijoiden ja terveysfriikkien ja terveellisistä elintavoista kiinnostuneiden kuntoilijoiden harrastamista epätavallisista ruokailutottumuksista. Päätin kokeilla luontaisen pätkäpaastoni lisäksi vuoropäiväpaastoa (engl. intermittent fasting).

Parin kuukauden vuoropäiväpaastoilun jälkeen vaikuttaa siltä, että tästä tuli pysyvä elintapa. Vaikka pääasiallisena syynä ei kokeilulleni ollutkaan painonpudotus niin yli 10 kg:n katoaminen ei ollut pahitteeksi. Nyt pitää yrittää ”ravitsemuspäivinä” syödä tosi kaloripitoista ruokaa, ettei aivan kuihdu pois.

Tämä sopii minulle erityisen hyvin sillä omaan ahmattigeenin. Silloin kun syödään, syödään kunnolla. Kaloreiden laskeminen ei minulta onnistuisikaan.

Kahtena päivänä viikossa jätän kaiken ravinnon, kahvia lukuun ottamatta, väliin. Seuraavana päivänä syön vasta iltapäivällä, eli oikeastaan tulee viikossa melkein kaksi kahden vuorokauden paussia syömisessä. Jos paino alkaa pudota liikaa täytenee opetella ruokapäivinä syömään vähän aikaisemmin ja kaksi kertaa.

Mitään negatiivista oiretta en ole havainnut, päin vastoin. Paastopäivät ovat energisiä!

Minkälaiseen tutkimukseen perustuu suositus aikuiselle ihmiselle syödä useita aterioita päivässä? Mihinkä aamuaterian tärkeys perustuu? Eikö ihmiskeholla olekin oma veren sokeripitoisuutta säätelevä mekanismi, haiman insuliinituotanto? Minkälaisten ruokailutottumusten vallitessa ihmisen ruoansulatusjärjestelmä kehittyi? Kun sairastumme, katoaa ruokahalu, miksi? Onko siis paastolla tervehdyttävä vaikutus?

Jos parin tunnin välein nostetaan pikkuaterioilla veren sokeripitoisuutta niin häiriintyykö luontainen fysiologinen automatiikka ja siitä seurauksena diabetes? En minä tiedä, kunhan kysyn.

Olen kuudetta kymmentä käyvä ja olen käynyt paastopäivinä vähän puntteja kolistelemassa ja uimassa kilometrin verran. Olen hyvässä kunnossa, ei ylipainoa. Vältän kaikkia kevyttuotteita, syön voita, popsin rasvaisia pihvejä, jäätelöä, kermakakkuja ja leivoksia, nam!

 

(Tämä kirjoitus on julkaistu mm. Helsingin sanomissa)

Categories: vuoropäiväpaasto intermittent fasting | 5 kommenttia

Safarilla Pohjanmaalla: Levaneva

Levanevan intutorni, puuvaja ja opastaulu. Laavu puuvajan takana.

Voimakkaan luontoelämyksen kokemiseksi ei tarvitse matkustaa Afrikkaan tai edes kansallispuistoon.

Pohjanmaalta ei varsinaista vanhaa metsää löydy juuri muualta kuin Vaasan Öjenistä.

Valtaosa soistakin on ojitettu ja osa turvetuotantoalueena kuormittamassa herkkiä kalavesiämme.

Yksi suuri helmi löytyy kuitenkin Pohjanmaalta. Laihan Levaneva. Suuri soinen luonnonsuojelualue on osittain myös Jurvan ja Ilmajoen puolella.

Täällä tietoa siitä virallisemmin: www.luontoon.fi/levaneva

Lintutornilla, vain muutama sata metriä P-paikalta on hieno laavu nuotiopaikkoineen. Polttopuut vajassa, vain sytykkeet mukaan ja grillattavaa..

Levanevalla on Metsähallituksen luontopalveluiden hienosti hoidetut retkeilyreitit, lintutorni, laavuja, taukopaikkoja ja nuotiopaikkoja polttopuineen.

Levanevan hiljaisuus mykistää. Keskikesällä siellä on lintujenkin puolesta hiljaista. Kaupunkilaiselle on hiljaisuus outo kokemus. Edes auton äänet eivät kantaudu kaikkialle 33  neliökilometrin suuruiselle luonnonsuojelualueelle.

 

Suomuurain, suopursu, suovilla ja karhunmarja samassa kuvassa.

Alueella on lähes 50 km vaellusreittejä, Kurjen Kierros. Itse luonnonsuojelualueen reitti on 13 km pitkä. Sitä suosittelen alkajaisiksi!

Heinäkuun puolivälin retkelläni vain muutama suomuurain, lakka oli kypsynyt keltaiseksi, punaisia muuraimia oli runsaasti mättäillä.

 

 

Pitkospuita tallustaessani, ja välillä toiveikkaasti pysähdellen alueen maakotkan nähdäkseni, minut yllätti pitkospuilla vastaan tullut kyy.

Tuijotimme toisiamme ja pohdimme kummanko tulee väistää. Kyy väisti mutta kun ei suolla piilopaikkoja löytynyt se jäi pitkospolun viereen hyökkäysasennossa odottamaan kulkureittinsä vapautumista.

Mietin että, mitä se täällä keskellä suota tekee. Se ajatteli varmaan minusta samaa. Huomasin sitten, että pitkospoluilla oli runsaasti sisiliskoja. Sammakoita, hiiriä tai myyriä ei suolla ollut joten kyyn ravinto taisi koostua liskoista.

Kyy olisi halunnut kulkea rauhassa pitkospuita. Se ei pitänyt väistämisestä, johon sen pakotin.

Lintuja olí niukasti näkyvissä. Liron varoitusäänet kuulin. Suolla pesivät kurjet olivat vaiti ja piilossa poikasineen. Yllättäen näin näreissä haarapääskyjä. Levanevalla pesivää kaakkuria en onnistunut nyt näkemään.

Alueella vuosittain havaittaviin karhuun, sutten tai ilvekseen ei ollut kunnia tutustua nytkään.

Vaasasta Levanevalle pääsee joko 3-tietä tai 8-tietä. Laihian jälkeen käännytään Jurvan tielle 3-tieltä tai sitten Långåminnen jälkeen Myötäsentietä Jurvan suuntaan. Suosittelen jälkimmäistä.

Kyy ei halunnut poistua pitkospuilta, jossa se saalisti sisiliskoja.

Luontoon.fi -sivulta lainattua:

Monimuotoinen suomaisema

Levanevan luonnonsuojelualue muodostuu kolmesta laajasta suosta: Levaneva, Vähä Levaneva ja Kuuttoneva. Suurin osa suokokonaisuudesta kuuluu Länsi-Suomelle tyypillisiin kilpikeitaisiin, joilla suon keskiosat turvekermeineen nousevat suon reunoja korkeammalle. Tällainen suo on karu, koska se saa ravinteita vain ilmasta ja sateen mukana. Itäosassa sijaitsevalla Kuuttonevalla on aapamaisia piirteitä, sillä suon keskiosa on reunaosia alempana. Suon keskiosaan virtaavat vedet tuovat mukanaan ravinteita, joten suo on kilpikeidasta rehevämpi. Levanevan, Vähä Levanevan ja Kuuttonevan keskiosissa on melko runsaasti allikoita eli pieniä suolampia. Suotyypiltään suot ovat pääosin karuja rämeitä ja nevoja, mutta Kuuttonevalla on myös ravinteisempiä suotyyppejä.

Soiden lisäksi luonnonsuojelualueella on pieniä mäntyvaltaisia kangassaarekkeita sekä yhtenäisempiä metsäalueita. Metsät ovat paikoin melko nuoria, mutta suon laidoilla ja metsäsaarekkeissa on jo varttuneempaakin havupuusekametsää. Suon laitoja on aikanaan ojitettu, mutta ojat ovat jo lähes umpeen kasvaneita, ja ne eivät ole pysyvästi heikentäneet Levanevan luontoarvoja.

Levanevan maisemaa luonnehtii laaja, lähes rannattomalta vaikuttava suolakeus. Mosaiikkimaisen suokokonaisuuden hyvin säilynyt erämaisuus ja runsas lajisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn ja luonnon tarkkailuun. Retkeilijä voi tutustua alueeseen Kurjen kierroksella, joka kulkee Levanevan eteläosien halki, tai kiipeämällä luontotorniin josta aukeaa hienot näkymät suolle. Reitin varrella voi yöpyä Särkisen vanhaan pihapiiriin 
pystytetyssä aitassa.

Levanevan luonnonsuojelualue kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan suurin soidensuojelualue. Alue muodostuu useista erilaisista keidassuolle tyypillisistä rakenteista, jotka edustavat Rannikko-Suomen kermikeitaiden luontoa parhaimmillaan. Alueen erilaisista suoyhdistelmäalueista johtuen lajisto on kokonaisuudessaan hyvin monipuolinen. Laajuutensa ja sijaintinsa vuoksi alue on säästynyt pellonraivaukselta ja metsäojitukselta. Tämän ansiosta suo on säilynyt lähes koskemattomana tähän päivään asti.

Categories: Laihia, Luonto Vaasa Merenkurkku, Uncategorized | Jätä kommentti

Merikotkan pesäpuun kaato taas Merenkurkussa

(Alimpana Vasabladetin jutut asiasta 26.6.2012)

(Päivitys: Poliisi tutki asian ja uskoi maanomistajaa…eli tulkitsi puun tuulen kaatamaksi.)

Korsnäsissa, Blaxnäsin  kylän pohjoispuolella, lähellä Närpiön rajaa, on kaadettu merikotkan pesäpuu viime talven/kevään aikana.

Kesällä  2011 löytyi paikallisen vihjeen perusteella uusi merikotkan pesä. Pesä oli yksinäisessä suuressa männyssä hakkuuaukealla.

Pesäpuu aukealla. Pesässä yksi poikanen, joka rengastettiin 2011 kesäkuussa. Nyt puuta ei enää ole.

Puu oli jätetty lain vaatimalla tavalla pystyyn ja 14.6.2011 WWF:n merikotkatyöryhmän pj. Juhani Koivusaari rengasti pesäpoikasen ja kiinnitti puuhun Ympäristöministeriön alumiinisen suojelumerkin huopanauloilla.

Tänä kesänä kun rengastusryhmä (olin mukana itsekin) merkitsemään poikasia oli vain kanto jäljellä

ja pesärytö maassa! Kannosta päätellen puu on sahattu puun pystyssä ollessa. Kanto on edelleen tukevasti maassa.  WWF:n merikotkatyöryhmän pj. Juhani Koivusaari ja biologi Ismo Nuuja dokumentoivat tapahtuman valokuvin.

Tässä pesäpuu kolmena tukkina. Ei ole tuuli katkaissut…

Suuren männyn runko löytyi kolmena tukkina UPM:n ostamasta metsäautotien varrella olevasta puupinosta. Osa revitystä suojelumerkistä oli tallella. Sahausjälki  on identtinen verrattuna kantoon. Kaadettu pesäpuu oli sahattu kuten pystyssä oleva puu sahataan, kahdella leikkuulla. Kaatunut puu sahataan kerralla poikki. Myös kanto oli tukevasti paikallaan. Tuulenkaato irrottaa juuristoa, ellei puu katkea. Ja tämän puun runko siis löytyi ehjänä. Ei siis tuulenkaato.

Asiasta ilmoitettu ELY-keskukseen. Tarkastaja Matti Kyröläinen on tehnyt  Pohjanmaan poliisille tutkintapyynnön.

Palanen suojelumerkkiä oli repimisestä huolimatta jäänyt huopanaulan alle todisteeksi, että kyseessä oli merikotkan pesäpuu.

Mahdollinen motiivi pesäpuiden yllättäville kaadoille: Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty tuulivoima-alueita. Blaxnäs-Korsnäs ja Bergö  ovat potentiaalisia tuulivoima-alueita maakuntaselvityksessä. Tuulivoimalaa ei kuitenkaan voida rakentaa lähelle merikotkan pesäpuuta. Ei tuulivoimalaa > ei korvauksia maanomistajalle tuulivoimalasta (on arveltu maanomistajan saavan jopa 6000€ vuodessa korvausta tuulivoimalasta…).

Rannikon alkuperäisväestö, varsinkaan kalastajat,  ei pidä merimetsoista eikä  hylkeistä. Merikotka on kuinkin molempien lajien kasvun lähes ainoa luonnollinen  rajoittaja. Merikotkat käyttävät ravinnokseen merimetson poikasia ja hylkeiden kuutteja. Voisi siis kuvitella, että rannikon ihmiset pitäisivät merikotkia ystävinään. Merikotkat syövät pääasiassa säyneitä, haukia, särkiä ja ennen kaikkea lokinpoikasia. Ehkä ennen pitkää merikotkan vainoajat saavat oman kyläyhteisönsä vihat päälleen?

Tapio Osala


Asiaan liittyvää lainsäädäntöä:

Luonnosuojelulaki:

39 §

Rauhoitussäännökset

Tässä löytyneen tukin tyven mittaus ja sahausjäljet.

Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden:

1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen;

2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja

3) tahallinen häiritseminen,

erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Sellainen rauhoitetun linnun pesäpuu, joka on asianmukaisesti merkitty, tai suuren petolinnun pesäpuu, jossa oleva pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu.

—-

58 §

Rangaistukset

Tässä kannon identtinen sahausjälki ja mitta.

Rangaistus vastoin tätä lakia tehdystä ympäristön turmelemisesta tai luonnonsuojelurikoksesta säädetään rikoslain 48 luvun 1–5 §:ssä.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) rikkoo tässä laissa olevaa tai sen nojalla luonnon suojelemiseksi annettua säännöstä tai määräystä taikka ostaa tai ottaa vastaan jotakin, mikä on saatu sellaista säännöstä tai määräystä rikkomalla,

….

on tuomittava, jollei teko ole luonnonsuojelurikoksena rangaistava, luonnonsuojelurikkomuksesta sakkoon.

Luonnonsuojelurikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta hävittää oikeudettomasti luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettujen eläinlajien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkaa taikka sitä heikentää. (24.6.2004/553)

Rikoslaki

48 luku (21.4.1995/578)

Ympäristörikoksista

5 § (21.4.1995/578)

Luonnonsuojelurikos

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) oikeudettomasti hävittää tai turmelee luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tai sen nojalla suojeltavaksi tai rauhoitetuksi säädetyn tai määrätyn taikka toimenpiderajoituksen alaisen tai toimenpidekieltoon määrätyn luonnonalueen, eläimen, kasvin tai muun luontoon kuuluvan kohteen,

2) luonnonsuojelulain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen vastaisesti erottaa ympäristöstään taikka tuo maahan, vie maasta tai kuljettaa Suomen alueen kautta kohteen taikka myy, luovuttaa, ostaa tai ottaa vastaan kohteen, joka on mainitulla tavalla erotettu ympäristöstään, tuotu maahan tai viety maasta taikka

3) luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 vastaisesti tuo maahan, vie maasta tai siirtää Suomen alueen kautta mainitun asetuksen liitteessä A tai B tarkoitetun kohteen ilman asetuksessa tarkoitettua lupaa tai todistusta taikka vastoin luvan tai todistuksen ehtoja, taikka ostaa, tarjoutuu ostamaan, hankkii kaupallisiin tarkoituksiin, esittelee julkisesti kaupallisessa tarkoituksessa, käyttää taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, myy, pitää hallussa myyntitarkoituksessa, tarjoaa tai kuljettaa myytäväksi mainitun asetuksen liitteessä A tai B tarkoitetun kohteen,

on tuomittava luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rauhoitettu laji

Merikotka on Suomessa rauhoitettu. Sen tahallinen häiritseminen on kiellettyä, erityisesti lisääntymisaikana ja muutonaikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Myös linnun pesälle kiipeäminen, linnun valokuvaaminen pesältä tai sen poikasten rengastus saattavat olla häirintää, joka edellyttää alueellisen ympäristökeskuksen luvan.

Lisäksi merikotkan säännöllisessä käytössä oleva pesäpuu on rauhoitettu. Tämän katsotaan tarkoittavan kaikkia puussa olevia kotkan rakentamia pesiä, sillä merikotkalla on tapana pesiä vuorotellen eri vaihtopesissä.

Ympäristöministeriö on määritellyt merikotkalle hinnan, jonka linnun kuoleman aiheuttanut henkilö voidaan tuomita maksamaan valtiolle vahingonkorvauksena. Merikotkan ohjeellinen arvo on 7432 €. ( Asutun pesäpuun ja siinä olevan munan tuhoamiselle en tiedä ”hintaa”. Tällainen tapaushan oli Trutörenin pesäpuun kaato kun rikkinäinen munakin löytyi. Mikä on kaadetun pesäpuun rahallinen ”hinta”? – En tiedä.)

http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/kotimaiset/merikotka/

Vasabladet/Mayvor Stagnäs kirjoittaa asiasta 26.6.2012:

Fyra misstänkta brott mot havsörnar

På tre orter har träd med havsörnsbon sågats omkull. Dessutom har en ruvande havsörn hittats skjuten under sitt boträd. Alla fyra misstänkta brott har upptäckts i maj.

På ett kalhygge i norra (po. södra – Tapion huom.)Korsnäs stod en ensam fura med ett havsörnsbo i somras. Juhani Koivusaari, ordförande för Världsnaturfondens havsörnsgrupp, hade då ringmärkt en unge. När han kom för att ringmärka nya ungar i maj var vara stubben kvar.

Tallen hittade han i form av tre stockar i en virkeshög några kilometer längre bort längs en skogsbilväg.

Markägaren säger att trädet blåste omkull i stormen på julannandagen. Skogsbolagets vikresuppköpare har ingen aning om hur stockarna hamnat i virkeshögen.

Koivusaari misstänker starkt att trädet sågats omkull. Polisen utreder saken.

I Iskmo, Korsholm har Koivusaari hittat en skjuten havsörn under sitt boträd. Dödsorsaken utreds.

På Rönnskär i Korsholm och på Trutören i Bergö har träd med havsörnsbon fällts.

På sidan 2.:

Träd med havsörnsbo borta

Vem eller vad  fällde trädet? NTM-centralen misstänker naturskyddsbrott och ber polisen utreda orsaken.

En stor tall med ett havsörnsbo har huggits i tre delar. Miljöcentralen misstänker att trädet har huggits ner och begärt att polisen utreder händelsen. Markägaren hävdar att trädet blåst omkull.

Juhani Koivusaari, ordförande för WWF:s havsörnsgrupp, och Ismo Nuuja, biolog och filosofie licentiat vid Jyväskylä universitet, blev minst sagt snopna när de kom för att ringmärka havsörnsungar och trädet med boet var borta.

De fann endast en stubb där furan med örnnästet hade stått.

Ett år tidigare hade Koivussari ringmärkt en havsörnsunge där och satt ett skyddsmärke på trädstammen. De befann sig på ett kalhygge i norra Blaxnäs i Korsnäs.

När de körde tillbaka längs skogsbilvägen upptäckte de en virkeshög och hittade tallen sågad i tre stockar. På den ena stocken hittade de den ena av fyra filtspikar som de hade använt året innan när de spikade fast skyddsmärket. Kvar fanns endast en liten bit av märket.

Koivusaari är övertygad om att trädet har fällts av en motorsåg.

– Vi såg tydliga märken av en motorsåg på stubben. När ett stående träd fälls sågar man av trädet från två håll för att fälla det. Om trädet blåst omkull sågar man bara från den ena sidan. Vi fann tydliga märken i stubben som visar att trädet stod när det fälldes, säger han.

Koivusaari och Nuuja fotograferade stubben och stockarna och anmälde saken till Närings-, trafik- och miljöcentralen (NTM-centralen).

Överinspektör Matti Kyröläinen på NTM-centralen misstänker brott mot naturskyddslagen och gjorde en anmälan till polisen den 25 maj.

– Jag har sett bilderna av stubben och stockarna och har svårt tro att stormen skulle ha fällt trädet. Polisen får undersöka saken, säger Kyröläinen.

Skogsbolaget UPM-Kymmene har satt sin stämpel på stockarna. Virkesuppköpare Bengt Berg säger att han inte vet någonting om stockarna.

– Någon annan kan ha fört dit dem. Jag har inte tagit emot dem, säger han.

Johan Nynäs, instruktör på Skogsvårdsföreningen Österbotten med ansvar för skogen i Korsnäs säger att tallen har blåst omkull.

– Den blåste omkull i julhelgen. Jag har själv sett den liggande på marken. Markägaren har huggit upp trädet i stockar. Hela rotsystemet har fallit tillbaka in i marken efter att trädet sågats av, säger Nynäs.

Koivusaari tror inte på det.

– I så fall borde det finnas märken av upprivna rätter i marken, men sådana finns inte. Det kollade vi genast, säger Koivusaari.

Den ena av de två markägaren säger att trädet blåste omkull.

– Det föll omkull i stormen på julannandagen. Det har inte varit havsörnar i det trädet på flera år, säger markägaren.

Ord står mot ord. Polisen har kallat parterna till förhör.

Kerstin Erikson på polisen i Sydösterbotten uppskattar att utredningen blir klar i höst. Den ska ge svar på frågan vem eller vad som fällde det stora trädet med ett havsörnsbo.

Koivusaari påpekar att skogsskiftet ingår i ett område som i landskapsplanen är klassat som ett framtida område för fem, sex vindkraftverk.

Ytterligare tre misstänkta brott mot havsörnar

Miljöinspektörer har upptäckt avsågade träd med havsörnsbon på Rönnskär i Korsholm och på Trutören norr om Bergö i Malax. Och funnit en skjuten havsörn i Iskmo, Korsholm.

På Rönnskär i Korsholms skärgård har en björk med ett havsörnsbo sågats omkull. Det är inte första gången som någon har försökt få omkull trädet.

För fem år sedan försökte någon såga av stamen med en handsåg men kom bara halvvägs. Björken stagades upp med rep och örnboet räddades.

I fjol växte två ungar växte upp i boet.

I maj upptäcktes att någon åter en gång gått lös med handsågen på samma trädstam. Den här gången har stammen sågats av men trädet hålls upprätt tack vare repen.

I år har ingen havsörn häckat i trädet.

Närings-, trafik- och miljöcentralen (NTM-centralen) har fått en anmälan om det avsågade trädet och ska be polisen att utreda saken.

I Iskmo, Korsholm har en död havsörn hittats under ett träd med ett örnbo.

Juhani Koivusaari, ordförande för Världsnaturfondens havsörnsgrupp, fann att havsörnens näbb var skadad och misstänker att någon har skjutit fågeln.

– Honan hade en fläck på buken som visar att hon ruvat på ägg. Ett hål på näbben är den enda synliga skadan, säger Koivusaari.

Han har skickat örnen till Eviras laboratorium i Uleåborg för att utreda dödsorsaken.

– Jag är säker på att hon har skjutits med ett gevär. Jag tror att hon fallit handloss och dött av hjärnskakning.

När dödsorsaken fastställts görs en polisanmälan.

Också på Trutören, norr om Bergö i Malax har ett träd med ett havsörnsbo sågats omkull. Under trädet hittades bland annat ett söndrigt havsörnsägg. Det rapporterade Vbl om den 13 juni.

Polisen utreder det som brott mot naturskyddslagen.

—-
Täällä Pohjalaisen, Metsälehden ja Ilkan uutiset asiasta:
Categories: Luonto Vaasa Merenkurkku, Merikotka, Vaasa | Avainsanat: , , , | 2 kommenttia

Kaupunginhallitus kyykyttää vuora-asukkaita

Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 sijoitustoiminnan johtosäännön. Sen mukaan tytäryhtiöiden asuntotarkoituksiin otettujen lainojen takauksista ei peritä takausmaksua. Ajatuksena on pitää oman konserniyhtiön vuokrat mahdollisimman alhaisina. Koy Pikipruukki on omakustanteinen, eli se kattaa kaikki kulunsa vuokrilla eikä sen tarvitse tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa. Takausmaksun periminen korottaisi vuokria.

Vaasan kaupunginhallitus teki juuri säännöstä poikkeavan päätöksen. Kaupungin 100%:sti omistaman Koy Pikipruukin uudiskohteelta Koulukatu 19:ssa olisi peritty takausmaksuna 0,5 %:n vuotuista korkoa 40 vuoden lainasta. Tämä olisi merkinnyt noin 70€ kuukaudessa lisävuokraa kuhunkin asuntoon.

Maaliskuussa kaupunginhallitus esitti toisaalta seinäjokelaisen Lakea Oy:n lainan takausmaksuksi 0%. Tuo esitys ei saanut lainvoimaa eikä myöskään uusittu esityskään 1,0%:n kertamaksusta, ainakaan vielä.

Lakea Oy:n takauspäätöksestä on RKP:n valtuutettu Kaj Skåtar tehnyt valituksen. Koy Pikipruukin hallitus on vetänyt lainatakaushakemuksensa pois koska se saa pankista edullisempaa lainaa ilman kaupungin takausta, kiinteistövakuudella.

Molemmilla yhtiöillä on runsaasti vuokra-asuntoja Vaasassa ja ne kilpailevat keskenään. Tuntuu oudolta, että kaupunginhallitus kohtelee omaa yhtiötään huonommin kuin sen kilpailijaa ja lisäksi vastoin vastoin valtuuston hyväksymiä sääntöjä.

Edullisimmat lainaehdot ja näin halvimmat vuokrat saataisiin jos kaupunki myöntäisi Pikipruukille takauksen ilman takausmaksua. Näin onkin menetelty vuosikymmeniä ja Pikipruukin asunnoissa onkin kohtuulliset vuokrat. Pikipruukki on yli 3000:lla asunnollaan markkinajohtaja ja selvästi suurin vuokranantaja Vaasassa. Toiseksi suurin on seinäjokelainen Lakea Oy.

Miksi vuokra-asumisen kustannuksia halutaan Vaasassa kasvattaa? Miksi oman yhtiön vieraspaikkakuntalaista kilpailijaa suositaan oman kustannuksella?

Toivon kaupunginhallituksen ottavan takauspolitiikkansa uudelleen harkintaan ja ainakin tuovan sijoitustoiminnan johtosäännön uudelleen valtuuston käsiteltäväksi mikäli noin merkittäviä muutoksia halutaan tehdä.

Kaupunki perii muuten Pikipruukille myöntämistä lainoista 4%:n korkoa mikä on mielestäni liian paljon. Aravalainakohteissa pitää olla pieni osuus omistajan myöntämää lainaa.

Kaupunki ei taloudellisesti tue lainkaan Pikipruukkia, vaan sen kaikki kustannukset peritään vuokrissa.

Vaasan yksi vetovoimatekijä voisi olla kohtuuhintaiset vuokra-asunnot. Riskitöntä oman vuokra-asuntoyhtiön tukemista on mielestäni syytä jatkaa edes aikaisemmalla takauskäytännöllä.

Tapio Osala

Categories: Lakea, Pikipruukki, Uncategorized, Vaasa, Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Valtaa keskitetään ja hajautetaan Vaasassa

Yhtiöittämisen hinta

Vaasassa on keskitetty valtaa yhdistämällä useampia toimialoja käsittäviksi kokonaisuuksiksi. Isoja johtajia on vähennetty, pienempiä lisätty. Kulttuurihallintoa uudistettiin ympäämällä kirjastokin samaa soppaan.  Siitä en usko koituvan mitään mitään hyvää.

Mutta onpa valtaa hajotettukin, kauemmas ainoista vaaleilla valituista päättäjistä, valtuutetuista. Vallan hajotusmuotoja ovat kuntayhtymä, osakeyhtiö ja liikelaitos, joita ovat esim.  satama, talotoimi, Vaasan Vesi. Nuo viimeksimainitut olivat kaikki ennen mahtavan Teknisen lautakunnan alaisia. Liikelaitos Talotoimi, joka omistaa kaupungin rakennukset (kuten koulut) ja vuokraa niitä hallintokunnille (esim. opetusvirastolle). Kiva business, yksi asiakas ja varma maksaja.

Energiantuotanto voi olla kunnallista toimintaa, jolloin sen tuottamasta voitosta ei tarvitse maksaa valtiolle veroa, vaan tuotto pisetään kokonaan kunnan kassaan. Yhtiöittämällä energiantuotanto maksetaan tuottoisan toiminnan tuotoista lähes kolmannes valtiolle. Valtio kiittää. Sähköyhtiön hallituspaikat ovat aina olleet kaikkein halutuimpia luottamustoimia.

Vuoka-asuntojen omistus on yhtiöitetty Vaasassa. Myös esim. Palosaaren Yrityskeskus (ent. Finlayson) on erillinen OY. Vaasa Parks Oy rakentelee Runsorissa toimistokiinteistöjä teollisuudelle.

Vuokra-asuntoja hallitsi ennen asuntolautakunta. Poliittisin suhtein jaeltiin vuokra-asuntopulassa oleville vaasalaisille vapaita asuntoja. Jos tunsit jonkun asuntolautakunnan jäsenen niin saatoit hyvin saada asunnon. Vaasa ehti kamppailla yli 400 vuotta suuressa asuntopulassa. Nyt on tilanne parempi.

Kaupunki päätti yhtiöittää vuokraustoimen ja siirti kaupungin omistamat vuokra-asunnot yhtiön omistukseen. Yhtiöön valittiin poliittisesti hallitus. Minusta yhtiöittäminen oli viisas ratkaisu.  Asuntoimiston touhuista on karseita juttuja. Asuntopulan aikana ei yhtiön pyörittäminen ollut kovin vaativaa kun kaikki asunnot vietiin käsistä. Nyt kun vuokra-asuntojen tarjonta ylittää kysynnän, vaaditaan toki liiketaloudellista osaamistakin. Sitäkin on ollut ilmeisesti riittävästi koska yhtiö voi hyvin, tyhjät asunnot putosivat viime vuonna lähes kolmesta sadasta muutamaan kymmeneen. Ei siitä sen enempää.

Kun joku kunnallinen toiminto yhtiöitetään eli sitä alkaa pyörittää osakeyhtiö, (kuten Vaasan Sähkö Oy, Koy Pikipruukki), muuttuu lainsäädäntö ja koko toimintamalli. Lain mukaan on osakeyhtiön hallituksen jäsenen velvollisuus vain ja ainoastaan valvoa yhtiön etua. Jos omistajatahon ja yhtiön etu on ristriidassa, yhtiön hallituksen on ajettava yhtiön etua. Hallituksen jäsen on viime kädessä vastuussa toimistaan myös yksityisellä omaisuudellaan.  Osakeyhtiön sisäiset, toiminnalliset asiat eivät ole julkisia kuten kunnan muu kaikki toiminta on. Edes kunnan virkamiehillä ei ole pääsyä yhtiön asiakirjoihin, päätöksentekoon.

Osakeyhtiö eli sen hallitus ja toimitusjohtaja ja yhtilön osakkeenomistajat keskustelevat keskenään virallisesti vain yhtiökokouksissa. Omistaja valitsee hallituksen ja  omistajan nimeämä edustaja voi tuoda yhtiökokouksen kautta yhtiön johdolle ohjeita. Virallinen ”konserniohje” on kuitenkin vain omistajatahon päättävän elimen, esim. kaupunginhallituksen, kirjallinen päätös.

Kuntaorganisaatiossa ei kukaan yksittäinen viranhaltija, ei edes kaupunginjohtaja, voi antaa konserniohjeita osakeyhtiölle. Jos joku lautakunta ei toimi kaupunginhallituksen toiveiden mukaan, voi kaupunginhallitus alistaa päätöksen ja muuttaa sitä.

Yhtiöissä ei tämä onnistu helposti. Pääasiallinen ohjauskeino olisi muuttaa hallituksen kokoonpanoa yhtiökokouksessa mutta sekin on vaikeaa koska hallituksen jäsenet on käytännössä valittu poliittisten ryhmien päätöksillä. Yhtiökokous yleensä vain valitsee hallituksen jäsenet ja määrää kokouspalkkiot. Ja antaa vastuuvapauden edellisestä tilikaudesta jos tilintarkastuskertomus sitä suosittelee.

Osakeyhtiöiden toiminnan tarkastaa ulkopuolinen ammattitilintarkastaja, jonka vastuuta on viime vuosina huomattavasti lisätty. Tilintarkastaja kommunikoi yhtiön johdon kanssa suullisesti ja/tai kirjoittamalla muistioita, raportteja. Tämä kommunikointi on sisäistä ja tavanomaista, eikä siitä kukaan omistajatahoakaan edustava voi saada tietoa, halutessaankaan. Tilintarkastajaa, kuten yhtiön johtoakin, sitoo ankara vaitiolovelvollisuus yhtiön asioista, myös osakkeenomistajiin.

Tilintarkastaja kirjoittaa vuosittain tilinpäätöksestä kaikille julkisen tilintarkastuskertomuksen. Jos hän on havainnut jotain puutteita tai muuta huomautettavaa niin tilintarkastaja kertoo sen kertomuksessaan.  Jos huomautettavaa on, on asiaan mahdollisuus puuttua rankastikin yhtiökokouksessa. Tavallisin tapa on olla myöntämättä ainakaan tili- vastuuvapautta hallitukselle enne selvityksiä. Tällöin yleensä yhtiökokous keskeytetään ja osakkeenomistajat pohtivat esim. vahingonkorvauskanteen nostamista ja yhtiön hallituksen vaihtoa.

Tuollaista tapahtuu harvoin, Vaasassa kaupungin yhtiöissä ei koskaan ole tällaista tapahtunut. Yhtiöt on pantu Vaasassa hoitamaan selkeitä kokonaisuuksia, eikä niissä helposti synny omistajan kanssa intressiristiriitoja. Valtuusto asettaa yhtiöille ylimalkaisia tavoitteita budjetin yhteydessä toimintasuunnitelmassa.

Pientä vipinää on aiheuttanut eräässä yhtiössä ns.  ”sisäpiirikauppa”. Lähtökohtaisesti yhtiö voi vapaasti tehdä kauppaa yhtiön henkilökunnan, johdon ja hallituksen jäsenten kanssa. Myös heidän omaistensa. Rajana on ”yhtiön etu”. Kuntaomisteinen yhtiö noudattaa kilpailulainsäädäntöä ja tilintarkastaja valvoo tarkasti sen touhuja.  Kyseistä ”sisäpiirikauppaa” oli kuulemma kehunut ulkopuolisille itse tämän kaupan tehnyt. No, sehän herättää heti poliittisessa piireissä kateutta ja kaunaa. Joko tietämätön saattaa jopa luulla, että tuollainen olisi jotenkin kiellettyä ja tuomittavaakin.  Sitä se ei siis ole. Uutena välineenä on uusien tuulien kautta yhtiöihin tilintarkastajat tuoneet sisäpiirirekisterit, joissa luetellaan kaikki mahdolliset suhteet ja sukulaisten. joilla voi olla alan kanssa tekemistä.  Kaikki liiketoimet on kirjattava sisäpiirirekisterissä olevien kanssa.  Ja tilintarkastaja ne tutkii erityisen tarkasti.

Mutta nämä ovat siis kaikki yhtiön sisäisiä asioita ja olisi tavattoman vakava asia jos vaikka tilintarkastaja näistä lavertelisi vaikkapa omistajatahon edustajille.

SUMMA SUMMARUM: kunnallinen päätöksenteko on julkista, asiakirjoja pääsee tutkimaan kuka tahansa. Kun kunta yhtiöittää toimintojaan, muodostuu yhtiöistä omia juridisia yksiköitään, jotka suurin piirtein elävät ”omaa elämäänsä”. Yhtiö päättää palkoista, mahdollisista bonuksista ja muista työntekijöiden eduista täysin itsenäisesti. Omistajatahon kontrolli yhtiöön jää vähäiseksi, lähinnä yhtiön hallituksen nimittämiseen.

Mikäli omistajataholla olisi asettamansa hallituksen lisäksi liiketaloudellista kompetenssiä asettaa yhtiön käyttöön, voisi kuvitella sellaista mallia, että yhtiön hallitus myöntäisi konsernihallinnon edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden hallituksen kokouksiin. Yhtöt toimivat erikoisaloilla, enkä usko tuollaista ”kaikkien alojen asiantuntijaa” business puolelle helposti löytyvän kuntaorganisaatiosta. Yhtiöitä, kokouksia ja papereita on paljon. Taas uusi virka?

Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Lisääntymisen vaarat

Lisääntymisen vaarat

Hauet kutevat Pohjanlahdella ojissa ja tulvaniityillä. Ne pyrkivät matalaan ja makeaan veteen merestä. Kilometrinkin päässä merestä saattaa hauki säikäyttää ajatuksissaan olevan samoilijan molskauttamalla metsäojassa.
Tämä kudulta palaava hauki ei jaksa syvään veteen.

Kutu on nyt (29.4.2012) lopuillaan Merenkurkussa hauen osalta. Ahvenet ja särjet ovat nyt pääsemässä vasta vauhtiin.

Hauki siis kutee metsäojiin ja tulvaniityille, lampiin, fladoihin, glo-järviin. Kudun onnistuessa ovat matalat vedet turvallisia poikasille. Ei ole muita kaloja, kuten kolmipiikkejä tai kiiskejä syömässä kutua tai pieniä poikasia. Poikaset palaavat sitten syyssateiden myötä sitten mereen. Kuivana kesänä saattaa kutupaikka kuivua. Mutta aina joku kutu onnistuu ja haukea riittää!
Jo kutunousu on vaarallinen. Muuttolinnut, kuten kurjet, merikotkat, lokit ovat muuttomatkan jälkeen nälissään ja haluavat ennen pesimistä syödä mahan täyteen. Luonto on järjestänyt niille katetun pöydän kutupuroille.Ja siellä mässäillään.
Tulvaniityltä valuva vesi vähenee ja hauen paluumatka on vaikea.
Valtaosa toki pääsee livahtamaan kutuhommiin.
Emohaukien kuturuljanssi on viikonmittainen kiihkeä koiraiden molskutteluepisodi naaraiden perässä. Onnekkaat pääsevät laskemaan maitonsa kudun päälle.
Voimat siinä uupuvat. Paastottukin on viikko.
Sitten alkaa paluu mereen syömään ja huilaamaan.
Gålörenin lintutornilta näkee hyvin hauen kudun.
Jos käy huono tuuri niin paluu ei onnistukaan yhtä helposti kuin nousu. Kevään sulamisveden määrä on purossa saattanut vähentyä ja jos vielä meren pinta on alhaalla voimavarojen kestävyyttä koetellaan matalalla rannalla. Myös paluumatkalla saattaa olla nälkäisiä lintuja ja vaikka supi kyttäämässä.
Mutta ranta saattaa olla matalan meriveden aikana liian kuiva liian pitkältä matkalta. Voimat eivät riitä ja kutumatka päätyy rannalle uupumukseen. Kuollut hauki on pian syöty. Pienemmätkin lokit ja varikset syövät mielellään haukea…
Mutta kutupaikalle jäi ehkä tuhansia jälkeläisiä. Elämä jatkuu…
Categories: Luonto Vaasa Merenkurkku | Avainsanat: | Jätä kommentti

"En ole tehnyt mitään laitonta…"

POHJANMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS syyttämättä jättämisestä12/299
PL 255 65101 VAASA Puhelin 0295626800 Fax 0295626820
PÄÄTÖS 12/299syyttämättä jättämisestä
Asianro 23.2.2012 R 11/4287
Syyttämättä jätetty LUMIO MARKKU MIKAEL 26.04.1960
Syyksi luetut rikokset ja lainkohdat
VIRKAVELVOLLISUUDEN RIKKOMINEN
14.7.2007 – 25.4.2010
8360/Rl0006978/11
Rikoslaki 40 luku 9 § 1
Laskujen käsittelyohjeet
Irtaimen omaisuuden luettelointiohjeet
Teonkuvaus:
Markku Lumio on Vaasan kaupungin kaupunginjohtajana virkaansa
toimittaessaan tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin
säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa.
Lumio on käyttänyt eräisiin vaate- ja tavarahankintoihin, joko käytössään
ollut kaupungin luottokorttia taikka maksanut ensin kyseiset hankinnat
omilla rahavaroillaan ja laskuttanut kyseiset hankinnat kaupungilta
jälkikäteen. Lumio on sen jälkeen kun hänen alaisensa ovat tarkastaneet
kyseiset laskut, itse hyväksynyt hankinnat maksuunpanoa varten. Lumio
ei myöskään ole huolehtinut siitä, että hänen 50 euroa ylittävät hankinnat
on merkitty kaupungin irtaimistokirjanpitoon.
Hankintoja on yhteensä seitsemän kpl ja niiden kokonaissumma on 2312,15 euroa.
Tekoa ei kokonaisuutena arvostellen voida pitää vähäisenä.
Päätös: Syytettä Luomiota vastaan ei nosteta.
Perustelut: Kohtuusperuste
Kirjallisesta aineistosta ilmenee, että Lumio itse on hyväksynyt laskut
em. hankintojen osalta. Vaasan kaupungin laskujen käsittelyohjeiden
mukaan hyödykkeen vastaanottaja ja hyväksyjä ei saa olla sama
henkilö. Kaupungin irtaimen omaisuuden luettelointiohjeiden mukaan yli
50 euron arvoinen irtaimisto tulee merkitä irtaimistokirjanpitoon.
Kaupungin kirjalliset ohjeet laskujen hyväksymisestä ovat yksiselitteiset.
Hyvään hallintotapaan ei kuulu omien laskujen hyväksyminen.
Johtavana virkamiehenä Lumion on täytynyt olla tietoinen ohjeiden
sisällöstä ja niiden tulkinnasta. Todennäköiset syyt Lumion
syyllisyydestä ovat olemassa.
Toimenpiteistä luopuminen:
Lumion virantoimitukseen liittyvät asiat ovat olleet hyvin laajasti esillä
julkisuudessa ja niitä on useaan otteeseen käsitelty kaupungin eri
toimielimissä. Asia on myös johtanut luottamuskriisiin Lumion ja hänen
työnantajansa välillä. Kaupunki on antanut ulkopuoliselle taholle
tehtäväksi suorittaa tarkastuksen Lumion edustus- ja
suhdetoimintamäärärahojen käytöstä. Luottamuskriisi on lopuksi johtanut
siihen, että Lumio on irtisanoutunut virkatehtävästään. Edellä mainittuun
viitaten katson, että olisi kohtuutonta käsitellä asiaa oikeudessa ja vaatia
rangaistusta siitä. Olen tämän vuoksi päättänyt luopua toimenpiteistä
Lumiota vastaan.
Koska kaupungille ei ole aiheutunut vahinkoa ja hankintojen määrä on
ollut vähäinen, ei tärkeä yksityinen tai yleinen etu vaadi syytteen
nostamista.
Lumiota epäiltiin alunperin siitä, että olisi käyttänyt edustusmäärärahoja
väärin ja niillä hankkinut tavaroita ja vaatteita omaan käyttöönsä, eli
virka-aseman väärinkäyttämisestä. Olen tutustunut yleisjaoston
päätöksiin, koskien kaupungin edustusmäärärahan käyttöä. Lumio on
kuulustelussaan myös viitannut näihin päätöksiin. Totean, että
yleisjaoston päätökset ovat tulkinnanvaraisia. Koska rikosvastuuta ei voi
perustaa hyvin ylimalkaisiin tai epämääräisiin ohjeisiin, olen tullut siihen
lopputulokseen, ettei ole todennäköisiä syitä siitä, että Lumio olisi
syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Lainkohta: Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 § 1 kohta
Allekirjoitus
Johtava kihlakunnansyyttäjä
Peter Levlin
OHJEITA ASIANOSAISILLE
ASIANOSAISTEN HUOMIOON OTETTAVAKSI
1. Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta
vahingonkorvausvelvollisuudesta.
2. Kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta,
asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta, ellei
asianomistaja ole peruuttanut syyttämispyyntöänsä tai muuten
luopunut syytteen nostamisesta.
3. Virallinen syyttäjä saa peruuttaa päätöksensä ja nostaa syytteen, jos
asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut
olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
4. Jos syyttämättä jätetty sitä vaatii, virallisen syyttäjän on saatettava
syyllisyyttä koskeva ratkaisunsa tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Vaatimus on toimitettava syyttäjälle kirjallisesti 30 päivän kuluessa
siitä päivästä, jona päätöksen tiedoksianto tapahtui. Postitse
lähetetystä päätöksestä katsotaan syyttämättä jätetyn saaneen
tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu
postin kuljetettavaksi. Tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta
ilmoitetaan asianosaisille erikseen.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 § 1 kohta
Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, virallinen syyttäjä saa
sen lisäksi mitä 7 §:ssä säädetään, jättää syytteen nostamatta milloin:
1) oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai
tarkoituksettomina ottaen huomioon tekijän ja asianomistajan välillä
saavutettu sovinto tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten
estämiseksi tai poistamiseksi, hänen henkilökohtaiset olonsa, rikoksesta
hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet
tai muut seikat; taikka
Lihavoinnit TO.
Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.