Hämärä seremonia metsässä?

Maalisyö Vaasan saaristossa. Pikkupakkanen Kymmenet ihmiset seisovat täysin hiljaisina täyden kuun alla lumisessa metsässä. Venus, Mars, Jupiter ja Merkurius näkyvät kirkkaalla taivaalla. Väki hätkähtää kun taivaalla näkyy kirkas tähdenlento.

Uusi kokemus minulle. Ja hieno!

Mistä on kyse? Uusi hurmosliike? Kilpailja nokialaisille?

No, ei suinkaan. Kyse on lintuharrastajien kauden avajaistapahtumasta. Lintuja on vähänlaisesti talvisaikaan mutta maaliskuussa alkaa tapahtua. Pöllöt hakevat kumppaneita ja varaavat reviirejä. Helmipöllöt, viirupöllöt, huuhkajat pitävät ääntä yöllä maaliskuulla.

Sain tiedon Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen (MLY) ”pöllöretkestä” ja päätin itsekin lähteä pölläilemään.

Suuntasimme Vaasan Sundomin saaristoon ja tietyillä tunnetuilla paikoilla nousimme autoista. Lievä haara-asento, kädet puuskassa tai sitten selän takana. Täysi hiljaisuus. Ja pitkään.

Outo ääni kuului: Helmipöllö! Reissu oli pelastettu. Yhdistyksen puheenjohtaja Ari Mäenpää huokaa helpotuksesta, sillä aina ei pöllöreissulla kuule mitään. Myyrävuodet ja siitä riippuvat pöllökannat vaihtelevat voimakkaasti.

Yhdistyksen mestaritarkkailija, todellinen veteraani Matti Maskulin ei liikkunut ryhmän mukana. Hän kuulee kuin pöllö ja oli kuulut seitsemän helmipöllön ja huuhkajan soidinhuhuilut.

Myös Ostrobthnia Australiksen ryhmä oli yössä liikkeellä. Se on ruotsinkielisten vastaava yhdistys.

Siellä pakkasyössä, metsässä, korvat herkkinä seistessä, tähtitaivaalle tuijottaessa sitä ajatteli sinisiä ajatuksia. Kaikkia maailman turhuuksia.

Taidan lähteä ensi talvenakin.


P.S. Minut hyväksyttiin mukaan MLY:n Gålörenin joukkueeseen 5.5.2012 pidettävään valtakunnalliseen ”Tornien Taistoon”. Mikä kunnia! Kisassa on tarkoitus päivän aikana tehdä havainnot mahdollisimman monesta eri lintulajista. Jännää!

Gålörenistä : http://gamma.nic.fi/~tapioo/galoren.html

Categories: Luonto Vaasa Merenkurkku | Jätä kommentti

Yhteistä rahaa meren pohjaan!

Väitän, että tämä on huuhaata. Jos projekti toteutuu, rahaa palaa turhaan ja Vaasan Eteläisen kaupunginlahden (”Sundominlahti”) avoin vesipeli katoaa nopeasti.

Pohjalainen 29.2.2012: Tuovilanalueen tulvasuojelua on siirrelty pöydältä toiselle todella pitkään.

– Ensimmäinen aloite on 60-luvulta, jolloin viljelysmaita haluttiin suojella tulvavesiltä, kertoo Kim Klemola Ely-keskuksen vesistöyksiköstä.
Vuosikymmenten kuluessa maanviljely on alueella vähentynyt, mutta Runsorista on tullut Vaasan seudun kehitykselle yhä tärkeämpi.
– Tulvavyöhykettä halkovan moottoritien sekä osittain riskialueella sijaitsevan lentokentän kehittäminen onkin turhaa, ellei alueen tulvasuojeluun ei olla valmiita sijoittamaan, Klemola napauttaa.
– Lentokenttä saataisiin aikaisemmin keväällä kuivaksi ja kantavaksi, Klemola antaa esimerkin hankkeen konkreettisista hyödyistä.
Tuovilanjoenja Sulvanjoen suiden ruoppaus alentaisi tulvavesiä moottoritien kohdalla 20 senttimetriä ja Tuovilanjoen suistossa 40 senttimetriä.Tulvaluokitukseltaan jokien alaosat kuuluvat alueeseen, joka tulvii kerran 25 vuodessa. Edellisen kerran suurtulva peitti pellot vuonna 1984.
– Jos moottoritie olisi ollut silloin olemassa, olisi se varmasti katkennut, Klemola kuvailee.
Todellisuudessa isohkoja tulvia koetaan useammin kuin neljästi vuosisadassa, joten suojeluntarvetta ei pidä vähätellä.
-Jos liettynyt jokisuisto madaltuu entisestään, tulvat pahenevat tulevaisuudessa, Kim Klemola varoittaa.

Villakoiran ydin on siinä, että Laihianjoen (Toby älv) tulviminen on riippuvainen meriveden korkeudesta ja itse jokiuoman jääpadoista. Se EI ole riippuvainen Vaasan  eteläisen kaupunginlahden syvyydestä eikä ruoppauksista ole siis mitään hyötyä.

Vaikka lahti ruopattaisiin kilometrin syvyiseksi, ei se vaikuta senttiäkään joen tulvimiseen. Edellisen suurtulvan aiheutti (1984) jokiuomassa ollut jääpato.
Jos vesi pääsee lahdelle asti, ainoastaan meriveden korkeuden tilaa vaikuttaa joen korkeuteen.  Ei vesi ruovikkoonkaan kukkulamme keräänny tulpaksi! Meriveden korkeuteen ei ruoppaukset lahdella tietystikään vaikuta. 
Olen ollut aikoinaan tätä ajatusvirheeseen perustuvaa haitallista, kallista ja täysin tehotonta hanketta vastustamassa eri elimissä.
Myös Vaasan kaupunki on ajoittain ollut tiukasti vastaan. Saapa nähdä miten uudet johtajamme asiaan suhtautuvat.

Itse jokiuoman ajoittainen ruoppaus voisi olla aiheelliista. Muuten riittää jäiden tarkkailu ja mahdollisten jääpatojen räjäytys. Vaikka itse jokisuussa ei koskaan ole ollut jääpatoa tulppana, voisi korkeintaan pienen ”laskeutumisaltaan” jokisuuhan kaivaa. Samalla se vähentäisi lieteaineiden mataloittavaa vaikutusta kaupunginlahdellamme.
Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Lumio-casen jälkipyykki

– En ole tehnyt tehnyt mitään laitonta.

– Minua ei syytetty oikeudessa.

Noilla asioilla on ero.

Syyttäjällä on valta käyttää kohtuullisuusharkintaa. Lehtitietojen mukaan olisi syyttäjällä ollut riittävästi näyttöä syytteeseen mutta katsoi esim. Lumion (itse omasta aloitteesta tehdyn) eron virastaan sekä asian ikävän julkisuuden olleen jo rangaistus sinänsä. Jätti näihin vedoten syyttämättä.

Suomi yrittää olla oikeusvaltio. Syytön on niin kauan kunnes syylliseksi tuomitaan. En ole rikosoikeutta lukenut mutta hieman oudolta tuntuu, että mahdollisen rikoksen sovitukseksi jää itse otettu ero ja syyttäjän arvioima ikävä julkisuus.

Se, mistä syytetään tai jätetään syyttämättä ja mitä on oikeasti tapahtunut, voivat olla kaukana toisistaan. Syyte perustuu poliisin tekemään tutkimusaineistoon. Tutkimusaineisto taas on paljolti riippuvainen tutkimusaineiston saatavuudesta ja ymmärrettävyydestä poliisille. Kioskimurto en helpompaa tutkia kuin hallinnolliset kommervenkit.

Kiistatta oli ainakin tapahtunut:
– Vaatteiden ostoa itselle ja perheenjäsenille ilman lupaa työnantajan rahoilla
– Edustusautolla ajelua ilman ajopäiväkirjaa
– Alaisten hyväksymiä edustuskulujen ylityksiä
– Bonuskortin käyttö (julkiset ostokset – bonukset itselle)

Mikä on väärin ja mistä tulee syyte?
Syyttäjä taisi mainita summan pari tonnia ”vähäisenä”. Tarkoittanee sitä, että summa suhteutetaan henkilön tuloihin/elintasoon? Kyse siis näpistysluonteisesta teosta summan vähäisyydestä johtuen. Jos köyhä tekee parin tonnin keikan, ei kyse ole varmaan ”vähäisestä” ja jätettäisiin syyttämättä. En tiedä onko tuolle perusteita oikeuskäytännössämme. Ehkä on. Kumpi on moraalisesti pahempi: jos varastaa nälkäänsä tai ahneuteensa?

Lumion ajamat asiat eivät kaikki olleet Vaasan edun mukaisia. Pidän häntä epälojaalina työnantajaansa kohtaan. Kauhea ja kallis asia mikä oli vähällä toteutua, oli vaasalaisten omistaman 3000 hyvän asunnon hävittäminen pilkkahintaan.

Toinen hyvin haitallinen asia oli olla mukana Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy:n toimialamuutoksissa, kertomatta niistä työnantajalleen. Tämä voi pahimmassa tapauksessa vielä tulla Vaasalle kalliiksi.

Näitä tekoja olen moittinut ja moitin edelleen. Onhan niitä muitakin asioita. Ajojahtaajia etsittäessä varmaan menee puurot ja vellit sekaisin.

Lumio-case on nyt loppuun käsitelty. Ellei nyt verottaja vielä puutu mahdollisiin luontaisetuihin.

Lumio menetti puoluetoverinsa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raija Kujanpään (kok.) luottamuksen ja samalla koko yksimielisen kaupunginhallituksen luottamuksen. He aloittivat Lumion erottamisprosessin virastaan.  


Mutta mistä kaikki alkoi?
Sehän alkoi Anne-Maj Salinin/Tikanojan taidekodin tutkinnan sivutuotteena. Niiden tutkimusten takana oli yksimielinen tarkastuslautakunta (myös siis puoluetovereita) , tilintarkastaja, tarkastusyksikkö ja sisäinen tarkastaja. Osa tarkastuksista oli yksimielisen kh:n tilaamia. Näiden ulkopuolella tuskin kukaan tiesi tutkimuksista, eikä ainakaan pystynyt niihin vaikuttamaan. Nämäkö ovat niitä ajojahtaajia? 

Kaupunginhallituksen erottamisprosessi ehti vain alkuunsa kun Lumio itse ehätti eroamaan virastaan.

Siirryimme Lumion jälkeen hallinnossamme äärilaidasta toiseen. Lumio oli historiamme ”poliittisin” kaupunginjohtaja (valittiin ennen kaikkea kunnallispoliitikkona virkaansa). Nyt kaikki ylimmät johtajamme ovat ilman jäsenkirjaa valittuja.
—–

P.S. Niille, jotka sen ovat jo unohtaneet, niin kerrottakoon, että Lumio on ollut syytteessä ja saanut tuomionkin Käräjäoikeudessa ns. KPO-lahjusoikeudenkäynnissä. Hovioikeus kuitenkin vapautti hänet. Kyse oli todistajalausunnon mukaan ollut ”työmatkoista”.

Toinen suura kohua aiheuttanut jupakka oli ns. ”mummonmökki”-episodi. Lumio osti Vaskiluodosta rannan tuntumasta edullisesti vanhalta henkilöltä, vanhan huonokuntoisen rakennuksen. Lumion vierailtua kaava-osastolla alueen kaavamerkintä muuttui viheralueesta OK-tontiksi. Kaavaosasto itse palautti asian saaman kohun jälkeen merkinnän viheralueeksi.

KPO –jutussahan oli kyse siitä, että Lumio lähti KPO:n kustantamalle Tallinnan –matkalle samaan aikaan, kun KPO:lla oli menossa kaavoitus –ja rakennushankkeita kaupungin kanssa sekä Kotirannalla että Risössä. Käräjäoikeus piti tätä lahjusrikkomuksena, mutta ”hyvien veljien” todistukset muuttivat tuomion hovioikeudessa. Mummonmökkijupakassa oli kyse lähinnä kaupunginjohtajan moraalista, kun hän osti itselleen halvalla sellaisen kaupungin maalla sijaitsevan huvilan, joka hänen olisi pitänyt ostaa työnantajalleen eli kaupungille.
Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Pohjanmaan YH-rakennuttajan seikkailut

Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy (PYH) oli hyödyllinen yhtiö omistajakaupungeilleen ja 80-  ja 90-luvuilla. Se rakennutti tuhansia vuokra-asuntoja kanavoiden edullisia ARAVA-lainoja Kokkolaan, Seinäjoelle ja Vaasaan. Kaupungit jakelivat sille tontteja, takaisivat lainoja ja se pystyi näin kilpailuttamatta rakentamaan vuokrakerrostaloja omistajakaupungeilleen. Kun talo oli valmis, se siirtyi aina sijaintikaupungin omistukseen.
Kaupunkien uusien vuokratalojen rakennuttaminen hiipui 90-luvulla. PYHillä oli työntekijöitä ja toiminta uhkasi loppua. Olipa esimiestasolla oli erään kaupunginjohtajan vaimokin. Kaikilla joskus perustetuilla organisaatioilla on taipumus yrittää pysyä hengissä vaikka sitä ei alkuperäiseen tarkoitukseen enää tarvittaisikaan. Niin tässäkin tapauksessa.
Yhtiön hallituksessa oli vain omistajakaupunkien kaupunginjohtajia.  Tieto yhtiöstä pysyi pienessä piirissä. Kaupunginjohtajat osallistuivat innolla matkoille, jossa perehdyttiin eurooppalaiseen asumiseen. Puuhastelun uhatessa hiipua, päätti yhtiö laajentaa toimialaansa. Vaivihkaa, siis omistajatahojen luottamuselimille kertomatta, se eräässä yhtiökokouksessa muutti yhtiöjärjestystä niin, että yhtiö pystyi myös omistamaan vuokra-asuntoja. Näin se alkoi kilpailla omistajakaupunkien omien vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa niiden kotimarkkinoilla. Tästä yhtiöjärjestyksen muutoksesta, eli toimialan muutoksesta ei löydy dokumentteja esim. Vaasan kaupunginarkistosta.
Vaasassakin ajoittain on ollut sen omalla asuntoyhtiöllä käyttöasteongelmia. Olisi ollut avoimen keskustelun paikka, kuinka paljon vaikeutamme oman yhtiömme asioita ihan omilla toimenpiteillä. STyhjäkäytöstähän aiheutuu taloudellisia menetyksiä, jos ei nyt suoraan ja heti omistajalle niin ainakin sen asunnoissa asuville, noin 8000:lle vaasalaiselle kohonneina vuokrina.
PYHin hallitus perusti vaivihkaa tytäryhtiöitä ja ja jopa tytäryhtiön tytäryhtiön, jonka hallituksessa ei enää ollut yhtään omistajatahon edustajaakaan. Syntyi neljän osakeyhtiön rypäs, jonka valvonta omistajatahoille oli tehty vaikeaksi.
Yhtiö alkoi näiden tytäryhtiöiden kautta kaiken kukkuraksi kilpailla avoimilla asuntomarkkinoilla paikallisten ja valtakunnallisten rakennusliikkeiden ja grynderien kanssa. Yhtiö siis nykyään rakennuttaa asuntoja myyntiin kenen tahansa ostettavaksi, eli siis gryndaa. Vaasassa on juuri esim. menossa kerrostalohankkeet Vapaudentiellä ja Teirinkadulla.
Onko mahdollista, että kuntien omistama ja siis verovaroin tuettu yritys kilpailee EU:ssa vapailla markkinoilla? No, on se, ainakin Pohjanmaalla!
Minulla ei ole mitään tervettä kilpailua vastaan mutta yritysmaailmassa on perin outoa, että omistajataho suosii ja tukee taloudellisesti omia kilpailijoitaan. Asuntomarkkinat ovat hyvin riskialtista liiketoimintaa. Vaasassa suuri rakennusliike KE Nymankin meni konkurssiin vaikka sillä oli enemmän omaisuutta kuin velkoja. Niin kaatui vanha Rakennusliike Aarne Hakorantakin.
Minusta on hyvin outoa, että kuntien rahoittama ja omistama yhtiö häärää grynderinä. Ainakaan Vaasan pidä olla siinä osallisena, eikä riskirahoittajana, koska yhtiön kotipaikka ja toimitilat sijatsevat Seinäjoella. En usko yhtiön nykyisen liiketoiminnan kuuluvan edes kunnan toimialaan.
Pohjanmaan YH-rakennuttaja Oy:n emoyhtiö on ”yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhtiö”, joka muutti nimensä hetki sitten Lakea Oy:ksi. Lakea-nimi esiintyy myös sen kolmessa tytäryhtiössä.
Lakea Kiinteistöt Oy:ltä valmistui kaksi kerrostaloa Vaasan Suvilahteen vuosi-kaksi sitten. Se haki kohteita aloitettaessa kaupungin omavelkaista takausta lainoihin mutta valtuuston myönteinen päätös ei ole saanut lainvoimaa valitukseni takia. Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi valitukseni mutta Korkein Hallinto-Oikeus hyväksyi valitukseni (vasta 27.12.2012)  kumoten valtuuston ja hallinto-oikeuden päätökset.
Pari vuotta talon valmistumisen jälkeen haki Lakea Oy uudestaan omavelkaista takausta Vaasalta tytäryhtiönsä omistamien talojen lainoille. Sinänsä hieman outoa hakea takausta toisen yhtiön lainoille, jotka koskevat taloja, joka ovat asuttuja ja valmiita. Ja joiden edellinen takauspäätös oli valituksen alaisena.  Valtuusto ei ensiksi uutta takausta 20.2.2012 hyväksynyt vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Valtuustokäsittelyssä ex-pankinjohtaja Kaj Skåtar epäili lainojen olevan emoyhtiön likviditeettilainoja. Myöhemmin valtuusto kuitenkin takauksen äänestyksen jälkeen hyväksyi ja siitä teki Skåtar valituksen Vaasan Hallinto-oikeuteen. Saapa nähdä kestääkö tämänkin valituksen käsittely yli neljä vuotta, kuten omani kesti.
Tapio Osala, vihr
Vaasa
(kirjoitin aiheesta aikaisemmin täällä)
Categories: Lakea, Suvilahti, Vaasa | Jätä kommentti

Uudet johtajat

Toivotan onnea ja menestystä uusille johtajillemme. Viimeksi valitsimme melko avoimen ja kähminnästä vapaan menettelyn jälkeen ykkösjohtajajaksemme Tomas Häyryn.
Anna hänelle täyden tukeni vaikken häntä tehtävään äänestänytkään. (Logiikkani valinnassa oli saada pitää hänet vieläkin vaativammassa tehtävässä, teknisen johtajana ja valita samalla kokeneempi Suomela/Tanner ykkösjohtajaksi).
Nyt joudumme Häyryn koeajan jälkeen (6 kk) taas valintaprosessiin, eli valitsemaan erittäin haasteelliseen tehtävään uuden teknisen johtajan. Se on ertiysen haasteellinen siksi, että hallintomme on ollut perustelemattoman hurjan myllerryksen kourissa, etenkin teknisessä toimessa.
Hallintouudistus tähtäsi ainoastaan kokoomuksen Markku Lumion yksinvaltaan. Järkiperusteita sille ei ollut. Maksuvälineenä enemmistön saamisessa ”uudistuksen”taakse käytettiin mm. Kaupunkisuunnitteluviraston amputointia.
Vahingollisen uudistuksen päätavoite oli siis kokoomuksen vallan pönkittäminen ja Lumion nostaminen yksin valtaan ja ainoaksi poliittisesti valituksi johtajaksi.
Vaikka minua on kulisseissa ja vähän julkisuudessakin jostain ”ajojahdista” syytetty, en tunne sellaiseen osallistuneeni. Olen Lumion aikakaudella ollut eri mieltä ASIOISTA, en ole mihinkään henkilökohtaisiin vainoamisiin osallistunut.
Lumion eroa alkoi valmistella yksimielinen kaupunginhallitus Lumion puoluetoverin johdolla. Yksimielinen, puoluetovereitakin koostuva Tarkastuslautakunta teki työtään ja teetätti erilaisia selvityksiä Lumion vahingossa esiin putkahtaneista toimista. Vasabladetin Mayvor Stagnäs teki tapahtumista Vaasassa uraauurtavaa tutkivaa journalismia.
Tuomitseminen on nyt jätettävä tuomioistuimelle, mikäli poliisitutkimus syytteeseen johtaa. Lumio itse ei koe mitään laitonta tehneensä. Jäämme odottamaan.
Jotain on kuitenkin tapahtunut kun kh yksimielisesti aloitti erottamisprosessin ja Lumio itse katsoi parhaaksi kiirehtiä eroamaan.Pari ”läheltä piti” -tilannetta oli tosin aikaisemminkin.
On aina kovin ikävää kun tällaista tapahtuu. Tapahtunutta ja tekosia ei saa kuitenkaan tekemättömäksi.
Lumion aikakausi jätti hallinnon hyvin sekavaan tilaan. Kaikille ei ole myönnetty vastuuvapauttakaan viime tilikaudelta. Meillä ei ole (käytännössä) elinkeinotointa, elinkeinojohtajaa (=kehitysjohtajaa) eikä oikein kukaan tiedä kuka johtaa strategiseen suunnitteluun kuuluvaa yleiskaavoitusta. Kaavoitus on kaupunginhallituksen alaista mutta sen työntekijät taas kuuluvat ”tekniseen toimeen” ja teknisen johtajan alaisuuteen. Vai kuuluvatko, ehkä KSV kuuluu kuitenkin keskushallintoon? Harva on perillä kuinka a) asia on b) kuinka sen tulisi olla nykypäätösten valossa c) kuinka sen olisi järkevä olla.
Vaikuttaa siltä, että on tahoja, jotka haluaisivat siirtää kaavoitusvallan tekniselle lautakunnalle (ehkä kutsua sitä kaupunkisuunnittelulautakunnaksi). Rakennusoikeuksista ja gryndereiden kanssa pelehtimisestä on aina ollut kiinnostuneita….
Onnea matkaan Tomas Häyry, haasteita ei puutu!
Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Kaupunginjohtaja Lumio hyppii silmille

Vaasan valtuustossa tehtiin pari viikkoa sitten päätöksiä koskien ylintä johtamisjärjestelmää. Asia koski kahden kaupunginhallituksen alaisen apulaiskaupunginjohtajan viran lakkautusta ja näin leipoa Lumiosta yksin kaupunginjohtaja. Asia ratkesi äänestyspäätöksellä. Asiaan kuuluu, että nyt on toitotettu ryhdyttävän asiantuntijapohjaiseen virkamiesjohtoon. Suhtaudun hyvin epäillen siihen, että uudet kolme toimialajohtajan virkaa täytettäisiin pätevyyden perusteella. Toivottavasti ainakin Lumio alkaa toimia virkavastuulain mukaisena viranhaltijana.
Kaupunginjohtaja oli itse yksin valmistellut asian, joka koski siis hänen omaa asemaansa.
Asia koski kahden kaupunginhallituksen alaisen apulaiskaupunginjohtajan viran lakkautusta ja näin leipoa Lumiosta yksin kaupunginjohtaja. Asia ratkesi äänestyspäätöksellä. Asiaan kuuluu, että nyt on toitotettu ryhdyttävän asiantuntijapohjaiseen virkamiesjohtoon. Suhtaudun hyvin epäillen siihen, että uudet kolme toimialajohtajan virkaa täytettäisiin pätevyyden perusteella. Toivottavasti ainakin Lumio alkaa toimia virkavastuulain mukaisena viranhaltijana.
Kaupunginjohtaja valmistelee asiat kaupunginhallitukselle, ei valtuustolle. Kaupunginhallitus on oikea foorumi myös kaupunginjohtajan täydentäville suullisille selityksille.
Kaupunginvaltuustolle asiat esittää aina kaupunginhallitus, ei kaupunginjohtaja. Esitysten tulisi olla kirjallisia ja niin selkeitä ja yksiselitteisiä ettei  ainakaan kaupunginjohtajan tarvitsisi valtuustolle aikeitaan pyytämättä selvitellä.
Kaupunginjohtaja Markku Lumio osallistui nytkin hyvin innokkaasti valtuustossa käytyyn poliittiseen keskusteluun. Vaikka Lumio on valittu tehtäväänsä nimenomaan Jyväskylän kunnallispoliitikkona on meillä Vaasassa totuttu siihen, että viranhaltijat puhuvat valtuustossa vain jos heiltä jotain erikseen kysytään.
Kun on kyseessä oman aseman pönkittäminen ja mahdollisesti taloudelliseen etuunkin johtavan päätöksen käsittely, niin  on erikoista että asianomainen itse valmistelee asian ja vielä lukuisissa puheenvuoroissa puolustaa sitä. Tavallisesti ei omaa henkilökohtaista etua käsittelevän asian käsittelyyn saa osallistua lainkaan.
Minusta kaupunginjohtaja Lumio on ymmärtänyt väärin asemansa suhteessa kaupunginvaltuustoon.
Hän on julkisuudessa arvostellut valtuuston puheenjohtaja Håkan Nordmania ja valtuutettu Raimo Rauhalaa kun heidän mielipiteensä ja äänestyskäyttäytymisensä eivät olleet hänen henkilökohtaisten etujensa mukaisia.
Kaupunginvaltuutettujen arvostelu ei sovi kaupunginjohtajalle, eikä luottamushenkilöiden arvostelu yleensäkään viranhaltijoille.
Valtuusto on kaupunginjohtajan työnantaja ja sen puheenjohtaja kaupungin korkein henkilö.
Kaupunginjohtaja kehotti meitä päättäjiä jättämään ”pulinat pois”.
Minä kehotan Lumiota jättämään pulinat pois valtuustossa ja lopettamaan valtuutettujen arvostelun. Myös valtuutettujen puheenvuorojen keskeyttämisyritykset ovat sopimattomia kaupunginjohtajalle.
Äänestäjät ovat valtuutetut valinneet ja viranhaltijoiden on vaalitulos pulinoitta hyväksyttävä.
Tapio Osala (vihr.)
Kaupunginvaltuutettu
Vaasa
(pääosin samanlainen kirjoitus julkaistiin 30.6.2010 Pohjalaisessa)
Categories: Uncategorized | Jätä kommentti

Vaasalaisia kyykytetään turhaan

Vaasassa piti alkaa lama viime vuonna. Säästöjä yritettiin kesken vuotta ”tasapainotustoimikunnissa” mutta mitään säästämistä ei ehditty aikaansaada. Vaan turhaan valunutta työtä…

Säästöyritykset aiheuttivatkin kustannuksia. Sadat ja tuhannet tunnit kokouksissa istumisissa oli voinut käyttää työn tekoon.

Sitten tehtiin kaupunginhallituksessa kolmen koplan (sd+RKP+kok) johdolla (pienet puolueet seurasivat vikisemättä) säästöbudjettiesitys vuodelle 2010.

Se meni suvereenisti läpi valtuustossa vaikka me vihreät yritimme edes joitakin tuiki tarpeellisia lisäyksiä pehmopuolelle. Jopa suomenkielisten naisten päihdekuntoutusrahat vietiin viimeistä euroa myöten. (Ruotsinkielisten palvelut kyllä pelaa). Päätettiin jopa säästää 2000 euroa pitämällä vähemmän kokouksia Sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Ajatuksena oli varmaan, että eivät ehdi keksiä lisää menoja,,,,

Edellisiltä vuosilta oli ylijäämää kertynyt n 17M€. Viime vuonna ylijäämää kertyi monta miljoonaa taas lisää!

Mikä onkaan kunnan päätarkoitus? Onko se unohtunut kaupunginhallitukselta?

Se on mielestäni lasten, vanhusten ja sairaiden huolenpito.

No, nyt on Sosiaali- ja Terveystoimi todennut, että väistämättömiä (alibudjetoinnista johtuvia?) lisäyksiä tarvitaan kipeästi tälle vuodelle.

Mitä sanoo kylmä kaupunginhallitus?

-Ei tipu euroakaan!

Tämän kaupunginhallituksen päämissio tuntuu olevan ylijäämärahan kerääminen kaupungin kassaan ja kuntalaisten vähäosaisten kyykyttäminen.

Viime vuoden talousennuste meni niin pyllylleen kuin vain mennä voi. Taas on tälle vuodelle ennustettu hirveää lamaa ja verotulojen laskua.

Mutta nyt on unohdettu, että ylijäämää on yli 20 M€ pahan päivän varalle. Eikö se paha päivä ole juuri nyt?

Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Vaasan kaupunginhallituksen arvostelua

Arvostelin valtuuston kokouksessa (22.2.2010) kaupunginhallituksen ensimmäistä vuotta.
Uusi kaupunginhallitus jätti vuonna 2009 toimeenpanematta edellisen valtuuston päätökset vanhusten kotihoitoon antamista ja rahoittamista kymmenistä viroista.
Todellinen syy tuohon sabotointiin on jäänyt minulle epäselväksi. Tekosyynä käytettiin yleismaailmallista taloustaantumaa vaikka mitään merkkejä siitä ei ollut Vaasassa viime vuonna näkyvissä.
Totuushan oli se, että vaikka kaupunginhallitus ylitti menobudjettia useilla miljoonilla vuoden aikana kattamattomilla lisämäärärahoilla, teimme noin 9 M€ paremman tuloksen kuin oli budjetoitu. Teimme ”lamavuonna” n 5M€:n ylijäämän eli voiton kaikesta tuhlailusta huolimatta.
Talousennusteet menivät niin pieleen kuin vain voivat mennä. Onneksi kuitenkin oikeaan suuntaan. Näin ne ovat aina menneet. Ja tästä mesosin jo keväällä. Väitin jo silloin, että turhaa säästävät kotihoidossa, jossa kysyntää on kovasti enemmän kuin pystytään tarjoamaan.
Todellisiin pitkäaikaisiin säästöihin tähtääviä kotihoitopainotteiseen vanhushoitoon annettuja virkoja ei siis suostuttu panemaan täytäntöön. Käsittämätöntä.
Demarit, RKP ja kokoomus löivät hynttyyt yhteen ja vasurit peesasivat  peruspalveluiden säästöissä.  Vaikka rahaa olisi vaikka suokuokalla ammentaa.
Meillä on nyt sukanvarressa yli 20M€.
Muut kaupungit ajelevat lama-aikana miinusbudjeteilla, kuten suhdannepolitiikkaan kuuluukin.
No, nyt meillä olisi todella varaa satsata vireillä olevaan kaupungin historian suurimpaan rakennemuutokseen:
Siirtää painopiste pois laitospainotteisesta vanhushoidosta kotihoitopainotteiseen.
Ongelmana tuntuu olevan se, että jotkut kh:ssa luulevat homman hoituvan siten, että ensiksi ajetaan laitospaikat alas ja sitten vapautuvia resursseja siirretään kotihoitoon. Ja muut uskovat.
Noin se ei mene koska laitospaikoilla makaa ihan oikeita ihmisiä. Kotihoitoon (ja ennaltaehkäisyyn) on panostettava, jotta heitä tulisi laitoksiin entistä vähemmän ja hitaammin. Se myös säästää rahaa. Ja lisää elämänlaatua. Eihän laitoksen sänky voi olla kenenkään koti.Koska vanhusväestön absoluuttinen määrä kuitenkin nopeasti kasvaa, on uskaliasta mennä laitospaikkoja nyt leikkaamaan.  Meillä makaa Keskussairaalassa kotiutusta odottavia potilaita sakkopaikoilla n. 3M€:n edestä vuodessa. Se vasta on tyhmää kun samalla on sairaalaan pitkiä jonoja.

SoTeLassa odottaa pätevä ikääntymispolittinen ohjelma kh:sta palautettuna (käsittämättömin syin, salaisen muistion siivittämänä) uuteen käsittelyyn tulemista.
Olisiko aika uskoa asiantuntijoihin kh:ssakin, eikä yrittää esittää kaikkien alojen korkeimman tietämyksen kehtoa?
—–P.S.
Kaupunginhallituksen lisäsynti vanhushuollon rakennemuutoksen vastustamisessa.

Viime vuonna SoTeLa kilpailutti täysin asiallisesti vanhushuollon koulutusprojektin JOLLA TÄHDÄTTIIN KUNTOUTTAVAAN OTTEESEEN VANHUSHUOLLOSSA.  Siis sellaiseen, että jatkossa pyritään pitämään mahdollisimman pitkään yhä suurempi osa vanhuksista KOTONA. Se vaatii henkilöstön koulutusta. Uudet tavat eivät tule itsestään.

Kilpailun voitti tässä asiassa erityisosaamisensa näyttämään pystynyt laitos.

Tätä vastusti kaupunginhallitus täysin kestämättömin perusteluin!

Se käytti hallinnollista otto-oikeuttaan ja torpedoi koko koulutusprojektin! Vaasa joutui vielä maksamaan SAKKOJA koska kh hylkäsi täysin laillisesti kilpailutetun voittajan valinnan!

Nyt ei siis tähän todella tärkeään asiaan saadakaan muutoskoulutusta. Aivan sairasta.

Mikä sitten ohjasi kh:n puuttumista asiaan? Nurkkapatriotismi. Joo, se, että voittaja sattui olemaan naapurikaupungista. Ja miksi voittaja tuli naapurikaupungista eikä Vaasasta. Siksi että Vaasasta ei tullut tarjouskilpailun mukaista tarjousta. Erikoisosaamista sattui nyt löytymään Seinäjoelta.

Kh:n ajatuksenjuoksu menee siis näin. Itse koulutuksen sisällöllä ei ole merkitystä kunhan VAAN OIKEA TAHO SAA HOMMAN!

Käytin valtuustossa ilmausta, että kh:llä on kohonnut keltaista nestettä päähän. Enkä turhaan.

Categories: Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Vaasasta GMO-vapaa kunta tänään

Tänään (25.1.2010) oli kaupunginvaltuuston käsittelyssä aloitteeni siitä, että Vaasa alkaisi ruokahuollossaan (siis koulut, laitokset, työmaaruokalat yms.) käyttää vain

GEENIMUUNTELUSTA VAPAITA RAAKA-AINEITA.

Asia oli mennä mappi Ö:hön, eli aloite oli Teknisen lautakunnan esityksen mukaan tarkoitus vain merkitä tiedoksi, ilman muuta toimenpidettä.

Valveutuneiden kollegoideni* avulla, ja ennen kaikkea ruokahuollon johdon pikaisen jälkikannanoton ansiosta,
valtuusto yksimielisesti julisti  Vaasan GMO-vapaaksi kunnaksi.

Vastedes siis ruokatarvikkeiden tarjouspyynnöissä on ehtona, että kaikkien tarjottavien tuotteiden tulee olla GMO- vapaita.

(eräs sd-valtuutettu, ex-kansanedustaja yritti kyllä hieman panna kapuloita  rattaisiin mutta epäonnistui)

Tässä sanatarkka päätös:
” Kaupunginvaltuusto toteaa, että  Vaasan Ruokapalveluiden hankinnoissa edellytetään jatkossa geenimuuntelusta  vapaita raaka-aineita ja Vaasa on GMO-vapaa kunta .” 


* kollegoilla tarkoitan valtuustoryhmien puheenjohtajia.

Categories: Luonto Vaasa Merenkurkku | Jätä kommentti

Pikipruukin taival

Toimin Kaupungin omistaman Koy Pikipruukin (yli 3000 kotia) hallituksen puheenjohtajana 2005-2009.

Yhtiö voi hyvin ja sen talous on nyt vakaalla pohjalla.
Aikaisemmin sen talousasioita jouduttiin käsittelemään kaupunginvaltuustossa.

Asukkaiden edustajien, hallituksen sekä tietysti yhtiön todella taitavien ja tehtävälleen omistautuneiden työntekijöiden ansiosta talous on hyvässä kunnossa.

Suurimmaksi uudeksi haasteeksi muodostui yhtiön myyntiaikeet. Yhtiön netto-omaisuus on (käypä arvo ./.. velat) 200 M€ suuruusluokkaa. Sitä oltiin kauppaamassa parilla miljoonalla (+vaihdolla arvottomiin tappiollisen yhtiön osakkeisiin).

Taistelu tästä vaikuttaa olevan nyt ohi, toistaiseksi. Taistelu käytiin kulisseissa ja näin ei kukaan menettänyt kasvojaan.

Yhtiön pitäminen kaupungin omistuksessa oli kova urakka mutta se näyttää onnistuneen. Siinä tarvittiin koko hallituksen panosta sekä eri puolueiden vastuullisten johtavien luottamushenkilöiden myötävaikutusta.

Yhtiötä vastaan oli käynnissä yhtä aikaa ostoaikeiden kanssa mediassa melkoinen loanheittokampanja. Sattumaa? Jotkut epäilivät sen olevan ainakin osittain niiden tahojen toimeenpanema, jotka myynnistä olisivat hyötyneet.

Jatkan yhtiön hallituksessa 2010-2013 rivijäsenenä. Jatkuvana haasteena on keskusta-alueen suuri pienten asuntojen pula. Koy Pikipruukki voisi tätä lievittää mutta kaupunginkin hallitsemat tontit tuntuvat valuvan muille tahoille ja vapaiden markkinoiden tontinhinnat ovat niin korkeita, ettei kohtuuhintaista vuokra-asuntoa niille oikein helposti rakenneta.

Yhtiöllä on asuntokantaa kauempana keskustasta huonolla käyttöasteella. Usein nuo talot ovat velattomia ja tai vähävelkaisia eivätkä näin rasita yhtiön taloutta.

Yksi liikemaailmalle (Pikipruukki on vapailla markkinoilla toimiva OY) perin outo ja ratkaisematon ongelma on tämä:  Vaasan konsernijohtaja kj Markku Lumio kuuluu Pikipruukin pahimman kilpailijan (Pohjanmaan YH Rakennuttaja Oy tytäryhtiöineen ja tytäryhtiön tytäryhtiöineen) johtoon. Se aiheuttaa jääviysongelmia ja vaaran, että luottamuksellisia tietoja joutuu kilpailijan haltuun.

Olen sitä mieltä, että kaupungilla ei ole mitään intressejä (enää) seinäjokelaisessa Pohjanmaan YH Rakennuttaja -konsernissa.

Categories: Uncategorized, Vaasa kunnallispolitiikka | Jätä kommentti

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.